Euroopan parlamentti ja EU:n ministereistä koostuva neuvosto ovat löytäneet sovun EU:n ensi vuoden budjetiksi. Sovun syntymisestä kertoo Euroopan parlamentti tiedotteessa.
Alustavasti budjetissa on 186,6 miljardia euroa sitoumuksia ja 168,7 miljardia euroa maksuja. Yksityiskohtaisemmat luvut julkaistaan myöhemmin.
Tiedotteen mukaan budjettiin saatiin komitean alkuperäisen ehdotuksen päälle sovittua yli miljardi euroa lisää rahoitusta muun muassa humanitaarista apua ja infrastruktuuria varten.
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola arvioi tviitissään, että budjetista aikaan saatu sopimus on elintärkeä muun muassa energiakriisiin vastaamiseksi ja Ukrainan auttamiseksi.
Budjettisopimus vaatii vielä Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin virallisen hyväksynnän.
Kantojen sovittelu ollut poikkeuksellisen hankalaa
Takaraja sovun löytymiselle oli puoliltaöin maanantain ja tiistain välisenä yönä. Vaikka neuvoston ja parlamentin kantojen sovittelu on usein jännitteistä, määräajan umpeutuminen olisi ollut poikkeuksellista.
Tämänkertaista pihtisynnytystä voi luonnehtia poikkeuksellisen hankalaksi.
Neuvottelut keskeytettiin perjantaina, kun sopua ei syntynyt. Parlamentti halusi lisätä menoja komission ehdotukseen verrattuna ja neuvosto taas karsia niitä.
Neuvosto vahvisti oman alkuperäisen kantansa heinäkuussa. Siinä olisi ollut yhteensä vajaat 184 miljardia euroa sitoumuksia ja 165,74 miljardia euroa maksuja. Verrattuna vuodelle 2022 hyväksyttyyn budjettiin sitoumuksissa olisi ollut täten kasvua vajaat 8,3 prosenttia ja maksuissa vähennystä runsas 3 prosenttia.
EU:n vuotuinen budjetti hyväksytään yleensä edeltävän vuoden loppuun mennessä. Jos sopimukseen ei päästä, uudessa budjetissa noudatetaan ”väliaikaisten kahdestoistaosien” sääntöä: joka kuukausi voidaan käyttää enintään yksi kahdestoistaosa edellisvuoden budjetin määrärahoista.
Suomesta neuvotteluissa on ollut valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) valtiosihteeri Katri Makkonen. Parlamentin budjettivaliokunnassa suomalaisista puolestaan ovat demarimeppi Eero Heinäluoma ja Renew Europe -ryhmän Nils Torvalds.