EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström tyrmää Suomesta kantautuneen ehdotuksen kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonti Amazonin metsätuhojen takia.
Malmström sanoo STT:lle, että brasilialaisen lihan boikotointi olisi vastoin Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti kuukausi sitten, että EU ja Suomi selvittäisivät pikaisesti mahdollisuutta kieltoon. Ehdotus sai huomiota myös kansainvälisessä mediassa.
Lue myös: Suomen vaatimus brasilialaislihan tuontikiellosta levisi maailmalla kulovalkean tavoin – nyt ministeri Lintilä tarkentaa: "Se oli yksityisajattelua"
Malmström kertoo, että Lintilä ei ole esittänyt asiaa hänelle, vaan hän luki selvityspyynnöstä mediasta.
– Tuotteiden boikotointi ei yleisesti ole hyvä idea. Jos maa sanoo boikotoivansa brasilialaista lihaa, se on vastoin WTO:n sääntöjä. Kuluttajat tekevät totta kai omat ratkaisunsa, Malmström sanoi maanantaina työhuoneessaan STT:lle ja Portugalin uutistoimistolle.
EU:lla on jo nyt käytössä tiettyjä brasilialaisen lihan tuontirajoituksia, jotka liittyvät muun muassa ruokaturvallisuuteen.
EU-maat odottavat Brasilialta näyttöjä
Amazonin alueen mittavat metsäpalot ovat asettaneet EU:n ja Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kauppasopimuksen uuteen valoon.
Sopimuksesta päästiin poliittiseen sopuun kesällä, ja nyt teksti on juristien käsissä. Vain muutamia viikkoja poliittisen sovun jälkeen metsäpalokuvat levisivät kansainvälisessä mediassa kulovalkean tavoin.
Onko Mercosur-kauppasopimus riittävä keino EU:lle puuttua Amazonin sademetsäkatoon?
– Ei tieteenkään. Kauppasopimuksella ei ratkaista kaikkia maailman ongelmia, mutta Mercosur-sopimus on erittäin hyvä työkalu, Malmström vastaa.
Sopimus ankkuroi hänen mukaansa laillisesti ne sitoumukset, jotka Brasilia on tehnyt Pariisin ilmastosopimuksessa ja sitouttaa maan kestävään metsien käyttöön.
Malmström matkusti tiistaina New Yorkiin, jossa hän tapaa Brasilian ulkoministerin Ernesto Araujon. Ruotsalaiskomissaarin mukaan hän aikoo muistuttaa ministeriä Pariisin ilmastosopimuksesta.
Lue myös: Brasiliassa julistettiin hätätila tuhoisien tulipalojen vuoksi – maata palanut jo yli miljoona hehtaaria
Kritiikki kauppasopimusta kohtaan kasvanut
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ei ole liennyttänyt kansainvälistä huolta, vaan on korostanut metsien kuuluvan Brasilialle. Ympäristöjärjestöjen mukaan Mercosur-sopimus lisää soijan ja lihan kysyntää yllyttäen metsien hävittämiseen.
Voimakkaiden arvostelijoiden joukossa on ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Ranska, mutta myös Irlanti ja Itävalta ovat uhanneet jättää sopimuksen allekirjoittamatta, mikä tietäisi sen kaatumista.
Malmström sanoo, että sopimuksen vahvistaminen ei ole ajankohtaista juuri nyt. Jäsenmaat saavat sopimuksen eteensä ehkä 1,5–2 vuoden päästä, kun se on valmis.
– Jos ympäristö- ja Amazon-kysymyksissä ei tapahdu edistystä, uskon, että monissa jäsenmaissa nousee vaikeuttavaa keskustelua.
Lue myös: Sademetsäpaloista alkanut diplomaattinen kiista kiihtyy: Brasilian presidentti boikotoi nyt ranskalaiskyniä
Kauppakomissaari usein parrasvaloissa
Kauppakomissaari on ollut Malmströmin kaudella yksi komission näkyvimpiä vallankäyttäjiä. Hän oli valokeilassa, kun Belgian Vallonia kampitti Kanadan vapaakauppasopimusta ja TTIP-neuvottelut saivat kaduille massoittain mielenosoittajia.
Malmström muistelee olleensa alkukaudellaan huolestunut ja yllättynytkin huomatessaan, kuinka voimakkaita tunteita Yhdysvaltain kanssa neuvoteltu kauppasopimus nostattaa.
– Väärinkäsityksiä ja huhuja oli paljon. Aloimme julkistaa papereita ja kirjoitimme koosteita siitä mitä teemme. Aloimme kuulla ihmisiä systemaattisemmin.
Huomiota kiinnitettiin hänen mukaansa enemmän EU:n arvoihin ja siihen, että sopimusten on edistettävä niitä. Tämä osuu yhteen pohjoismaisen ajattelun kanssa. Malmström viittaa Sotkamossa syntyneeseen Anders Chydeniukseen, joka oli yhteiskunnallinen vaikuttaja myös Ruotsissa 1700-luvulla.
– Olen kasvanut Chydeniuksen ajatusmaailmaan.
– Kaikki eivät edelleenkään pidä kaupasta, mutta ainakin mielenosoituksia on vähemmän. Erimielisiä on yhä, mutta ainakin he istuvat kanssani ja voimme keskustella, Malmström sanoo.
Trumpin autotullipäätöstä odotetaan marraskuussa
Yhdysvaltain ja EU:n kauppasuhteita Malmström kuvaa vaikeiksi. Neuvottelut teollisuustuotteiden kaupan helpottamisesta eivät ole päässeet alkamaan.
– Yhdysvaltojen nykyinen hallinto tuntuu olevan erittäin kiintynyt kaikenlaisiin tulleihin. Tulleja voidaan käyttää, mutta niiden käytölle on omat sääntönsä, Malmström sanoo.
Yhdysvallat on asettanut EU:sta tuotavalle alumiinille ja teräkselle tulleja, jotka ovat komission mukaan vastoin WTO:n sääntöjä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti uhannut Eurooppaa myös autotullien korotuksella, mistä odotetaan päätöstä marraskuussa. Yhdysvaltojen mukaan perusteena olisi kansallinen turvallisuus. EU:n mielestä korotus olisi laiton.
Kansainvälisestä yhteistyöstä taka-askelia ottava Yhdysvallat jumittaa myös WTO:n uudistamista.
Jotta jännitteiseen tilanteeseen saataisiin jotakin positiivista, ovat EU ja Yhdysvallat pohjustaneet pienemmän mittakaavan kauppasopimusta, joka keskittyisi teollisuustuotteisiin ja kalastukseen. Presidentti Trump ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sopivat askeleesta viime kesänä.
– Neuvottelut eivät ole vielä alkaneet. Me olemme halukkaita, mutta odotamme heitä, Malmström sanoo.
Yhdysvallat vaatii, että myös maataloustuotteet otettaisiin mukaan neuvotteluihin, mihin EU ei ole valmis.
Lue myös: Yhdysvallat poisti rangaistustullit satoilta kiinalaistuotteilta – Trumpilla ei kiirettä kauppasodan sopimiseen: "En halua osittaista ratkaisua"
Brasilian metsäpalot aiheuttivat suurta vahinkoa. Kuvituskuva.
EU kovensi äänensävyä Kiinaa kohtaan
Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota on Malmströmin mukaan huono asia koko maailmalle. Mihin suuntaan tilanne on etenemässä, on hänen mukaansa vaikeaa ennustaa.
Myös EU:ssa äänensävy Kiinaa kohtaan on Malmströmin mukaan koventunut. Kiinaa ei nähdä enää pelkästään kumppanina, vaan strategisena kilpailijana.
– Yhdymme pitkälti Yhdysvaltain kritiikkiin. Kiina polkee maailmanmarkkinoita, ja sen valtiontuet teollisuudelle luovat epäreilun kilpailuasetelman.
Myös Kiinan vaatimus teknologian siirtämisestä laajempaan käyttöön on esimerkki ongelmista.
– Eurooppalainen tapa reagoida ei kuitenkaan ole aloittaa massiivista kauppasotaa, Malmström sanoo.