EU:n koronamiljardit virtaavat Italiaan – rahoja kuitenkin havittelevat myös mafiosot, joiden talous on kuralla

Italian mafianvastaista taistelua koordinoi sisäministeriön alaisuudessa toimiva, eri poliisivoimista koostuva Direzione Investigativa Antimafia (DIA). Sen johtaja Maurizio Vallone on luottavainen, ettei järjestäytynyt rikollisuus onnistu aikeissaan.

–  Italialla on erittäin tiukka, ennaltaehkäisyyn keskittyvä mafianvastainen lainsäädäntö ja 30 vuoden kokemus, Vallone perustelee työhuoneessaan Roomassa.

Mafiajärjestöt havittelevat EU-rahoja laillisiin, pandemian vuoksi rahapulaan joutuneisiin yrityksiin soluttautumalla. Mafia rahoittaa toimintaa ja vie myöhemmin osan liikevoitosta, Vallone selittää.

–  Kaikkien elpymisrahaston urakkakilpailuihin osallistuvien yritysten taustat selvitetään prefektuurien mafianvastaisissa tutkintaryhmissä. Jos syntyy pieninkin epäilys, että yrityksellä on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen, se menettää urakan ja suljetaan vastaavista kilpailuista kolmen vuoden ajaksi.

Hallituksen luoman ohituskaistan ansiosta elpymisrahastoon kohdistuvat väärinkäytösepäilyt ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Suunnitelmat selville salakuuntelulla

Rahanpesun estämiseksi kaikki tietyn summan ylittävät rahoitustapahtumat pitää Italiassa ilmoittaa keskuspankille. Se taas lähettää ne eteenpäin DIA:n jatkoselvitykseen.

–  Lisäksi on tutkinnallinen toiminta ja noin 100  000 vuosittaista salakuuntelunauhaa. Sen avulla ehdimme huomata ajoissa, jos joku mafiajärjestö suunnittelee laajaa elvytysrahastoon liittyvää petosta, Vallone sanoo.

Mafiajärjestöjä kiinnostavat talouden sektorit, joissa pyörivät suurimmat rahat. Koska iso osa elpymisrahoista käytetään infrastruktuurin parantamiseen, ovat rikollisten tähtäimessä esimerkiksi rakennusfirmat.

–  Ei mafia ole kuitenkaan sellainen kuin elokuvissa. Paljon riippuu yksittäisistä mafian jäsenistä ja heidän verkostoistaan.

Yksi tärkeä mafiapomo vielä karussa

Sisilian Cosa Nostran, Calabrian 'Ndranghetan ja Napolin Camorran uusi sukupolvi on entistä koulutetumpi. Väkivalta on yhä mukana keinovalikoimassa, mutta varsinkin ulkomailla sitä vältetään viimeiseen asti.

–  Mafiat tietävät, että väkivallalla ne kiinnittävät huomion itseensä. Duisburgin verilöyly herätti Saksan 'Ndranghetan läsnäoloon, Vallone kertoo viitaten vuoden 2007 mafian välienselvittelyyn.

Vallonen mukaan mafianvastaisessa taistelussa on otettu harppauksia eteenpäin. Kaikkien järjestöjen tärkeimmät pomot on pidätetty, kolme vuosikymmentä pakosalla ollutta Cosa Nostran johtajaa Matteo Messina Denaroa lukuun ottamatta.

–  Aiemmin korruptio ulottui politiikan korkeimmalle tasolle, parlamenttiin ja jopa hallitukseen asti. Nykyisin taso on paljon matalammalla. Italian valtion suorittamat omaisuuden haltuunotot ovat tehneet ison loven mafioiden talouteen, minkä lisäksi sadat mafiosot alkavat vuosittain tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voisi ottaa rennosti, Vallone sanoo.

–  Mafiat toimivat tällä hetkellä piilossa, mikä voi olla vaarallisempaa. Samalla ne soluttautuvat yhteiskuntaan ja talouteen.

Bruttokansantuote nousuun EU-rahalla

Italia jakaa elvytyspaketin varat kansallisen toipumis- ja resilienssisuunnitelman avulla. Se keskittyy kolmeen teemaan: digitalisaatio ja innovaatio, ekologinen siirtymä ja sosiaalinen inkluusio.

Suunnitelman tarkoituksena on korjata koronapandemian aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, ratkaista Italian talouden rakenteellisia ongelmia ja edesauttaa maata ekologisessa siirtymässä. Lisäksi suunnitelmalla halutaan vähentää alueellista eriarvoisuutta ja eri ikäluokkien välistä kuilua sekä edistää tasa-arvon toteutumista.

Digitalisaatiota, turismin elpymistä ja kulttuuria tuetaan suunnitelmasta 49 miljardilla eurolla. Tavoitteisiin kuuluu muun muassa nettiyhteyden saaminen kaikkien italialaisten ulottuville vuoteen 2026 mennessä.

Vihreään siirtymään on varattu 68,6 miljardia. Summalla aiotaan muun muassa tehostaa jätteiden kierrätystä ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Rautateitä ja satamia tuetaan 31,5 miljardilla, tutkimusta ja koulutusta 31,9 miljardilla eurolla. Rahoilla aiotaan muun muassa lisätä päiväkotipaikkoja ja remontoida kouluja.

Työllisyyden, naisyrittäjyyden ja erilaisten haavoittuvien ryhmien tukemiseen sekä köyhien alueiden infrastruktuurin parantamiseen on varattu 22,6 miljardia euroa. Terveydenhuoltoon panostetaan 18,5 miljardilla.

Lisäksi Italia aikoo uudistaa julkishallintoa ja oikeuslaitosta. Suunnitelman toteutumista voi seurata italiadomani.gov.it -sivulla. Hallituksen arvion mukaan Italian bruttokansantuote vuonna 2026 on 3,6 prosenttia korkeampi kuin se olisi ilman elvytyspakettia.

Väärinkäytöksiä valvotaan

Euroopan petostentorjuntavirasto Olafin vuoden 2019 raportin mukaan Italiassa tapahtui vuosina 2015–2019 EU-maista neljänneksi eniten epäiltyjä EU-rahojen väärinkäytöksiä. Sen edellä tilastoissa olivat Espanja, Puola ja Romania. Olafin vuotta 2020 koskevassa raportissa Italia johti tutkimustilastoa 13 tapauksella.

Vuosina 2015–2019 Italian väärinkäytöstapaukset vastasivat 1,22 prosenttia maan saamista EU-varoista. Se on vähemmän kuin Euroopan keskiarvo, 1,91 prosenttia.

62 prosenttia Olafin osoittamista väärinkäytösepäilyistä johti Italiassa syytteen nostamiseen. EU:n keskiarvo vuosina 2015–2019 oli 39 prosenttia.

EU-varojen väärinkäytöksiä selvittää nyt myös Euroopan syyttäjänvirasto EPPO, joka aloitti toimintansa kesällä 2021.