Europol-pomo MTV:n erikoishaastattelussa: Suuri määrä EU:n korona-rahoja uhkaa valua ammattirikollisten ja mafian käsiin

Eurooppa-neuvosto päätti viime kuussa, että EU:n jäsenmaille jaetaan tulevina vuosina kaikkiaan 750 miljardin euron korona-avustukset kriisistä toipumiseen. Päätöksen myötä EU:n pitkän aikavälin, eli seuraavien seitsemän vuoden budjetti paisui lähes kaksinkertaiseksi edelliseen verrattuna.

"Mafia ei katso sivusta"

Italian mafian vastainen tutkimusvirasto DIA kommentoi päätöstä tuoreeltaan ja ilmaisi huolensa varojen päätymisestä rikollisten taskuihin.

– Miljardeja euroja virtaa Eurooppaan ja Italiaan, eikä mafia vain katso sivusta. Se tulee sukeltamaan rahamereen, DIA:n johtaja Giuseppe Governale arvioi.

Huoli ei ole tuulesta temmattu, sillä esimerkiksi viimeksi tammikuussa Italian poliisi kertoi paljastaneensa massiivisen huijauksen, jossa rikollisten epäillään vieneen melkein kymmenen miljoonaa euroa sisilialaisille maanviljelijöille tarkoitettuja tukirahoja vuoden 2013 jälkeen. Tapauksen tiimoilta otettiin kiinni lähes sata ihmistä.

Joukossa olivat muun muassa kahden mafiaperheen johtajat.

Lue myös: Mafian epäillään huijanneen miljoonien arvosta EU-tukia Sisiliassa

"Poikkeuksellisia mahdollisuuksia" rikollisille

EU-rahoihin kohdistuva uhka on pantu merkille myös Euroopan poliisivirastossa. Europolin järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaosaston päällikön, Jari Liukun mukaan riski ei rajaudu ainoastaan Italiaan.

– Italian mafia on syyllistynyt muissakin EU-maissa tämän tyyppisiin rikoksiin, joissa kohteena ovat olleet EU:n erityyppiset avustukset, hän sanoo.

Liukku uskoo italialaistutkijoiden tavoin, että tuleville vuosille luvattu suuri koronatukipaketti tarjoilee järjestäytyneelle rikollisuudelle "poikkeuksellisia mahdollisuuksia".

– Tietysti riski on merkittävä, kun käytössä olevien varojen määrä kasvaa merkittävästi. Silloin rikoksentekoriskikin kasvaa.

– Kyllä seuraavat seitsemän vuotta antavat rikollisille poikkeukselliset mahdollisuudet hyödyntää näitä sinänsä tarpeellisiin tarkoituksiin suunniteltuja budjettivaroja.

Paljon piiloon jäävää rikollisuutta

Vuosille 2021–2027 sovittu EU-budjetti on koronatukiaisineen poikkeuksellisen massiivinen: kaikkiaan 1824 miljardia euroa. Summa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2013 sovittu edellinen pitkän aikavälin budjetti.

Vaikka rikollisille päätyvien rahojen osuus on pieni koko EU:n budjettiin suhteutettuna, konkreettiset rahasummat paisuvat silti valtaisiksi.

– EU-parlamentin teettämän tutkimuksen perusteella vuonna 2017 EU:n käyttämä budjetti oli 137 miljardia euroa, ja siitä noin 470 miljoonaa meni petoksiin. Eli noin 0,33 prosenttia, Liukku sanoo ja täsmentää, että kyse on vain tietoon tulleesta rikollisuudesta.

– Tämän tyyppisissä rikoksissa on hyvin suuri osa piiloon jäävää rikollisuutta, jota ei pystytä selvittämään, hän jatkaa.

Lue myös: Vakava varoitus: Mafia kärkkyy jo EU:n koronamiljardeja – tällaisia suunnitelmia rikolliset hierovat rahojen nappaamiseksi

"Vain mielikuvitus on rajana"

Miten EU-avustukset sitten päätyvät vääriin käsiin?

Liukun mukaan "vain mielikuvitus on rajana", kun järjestäytynyt rikollisuus punoo juonia yksityishenkilöiden, yritysten ja viranomaisten kustannuksella. Tyypillisesti turvaudutaan petoksiin, kirjanpitorikoksiin ja korruptioon, mutta keinovalikoima elää tarpeen mukaan.

– Se riippuu pitkälti siitä, millaisia rahoitusvälineitä kehitetään EU:n tasolla ja kansallisella tasolla, että minkä tyyppisiin toimenpiteitä niitä varoja kohdennetaan. Sitä mukaa rikollisryhmät mukauttavat toimintaansa.

Esimerkkinä ryhmittymien mukautumiskyvystä Liukku mainitsee koronakriisin. Kun pandemia iski, järjestäytynyt rikollisuus löysi keinoja hyötyä tilanteesta lähes välittömästi.

– Hyvin nopeasti syntyi palveluita, jotka liittyivät erilaisten suojavälineiden, testaustarvikkeiden, lääkkeiden ja rokotteiden kauppaan. Siellä asianomistajina olivat yksityiset henkilöt, yritykset ja myös viranomaiset.

– Vain muutamassa päivässä tai viikossa rikollisryhmät mukauttivat toimintaansa uuteen tilanteeseen.

Ratkaisut haettava valtiotasolla

Liukulla ei ole kaikenkattavaa ratkaisua siihen, miten EU-rahojen valuminen vääriin taskuihin voitaisiin estää. Hänen mukaansa vastuu on jäsenmailla itsellään, sillä myös tukirahat kanavoidaan lähtökohtaisesti niiden kautta.

– Pääpaino on luonnollisesti kansallisilla viranomaisilla, niiden uhka- ja riskiarvioilla ja toimenpiteillä.

– Menetelmät, jotka jäsenvaltioilla on käytössä, kun arvioidaan rikollisen toiminnan riskejä ja siihen liittyviä torjuntatoimia, muodostuvat keskeisiksi.

Suomi on arvioinut saavansa tulevasta seitsenvuotisesta EU-budjetista 11,1 miljardia euroa ja maksavansa 16,7 miljardia euroa. EU:n koronaelpymispaketista Suomi on arvioinut saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia vuosina 2021–2058.

Suomen tilanne historiallisen avustuspaketin suhteen on siis se, että Suomi maksaa siitä enemmän kuin se tulee saamaan.