Maahanmuuttovirastolla ei ole merkintää siitä, että miljardööri Gennadi Timtshenkon kansalaisuudesta päätettäessä olisi kysytty lausuntoa suojelupoliisilta (supo). Tieto ilmenee STT:n tietopyynnöllä saamasta Maahanmuuttoviraston muistiosta.
Maahanmuuttovirasto selvitti sitä, miten Gennadi Timtshenkon Suomen kansalaisuushakemusta käsiteltiin vuosina 1998–1999 ja poikettiinko hänen kohdallaan yleisistä käsittelymenettelyistä. Selvitys koskee myös toisen henkilön kansalaisuusprosessia, mutta hänen henkilöllisyytensä on salattu.
Muistio on päivätty 28.3.2022 eli runsas kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksensä Ukrainaan. Samoihin aikoihin EU alkoi Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa asettaa presidentti Vladimir Putinin hallinnon lähellä olevia ihmisiä pakotelistalle. Liikemies Timtshenko päätyi EU:n pakotelistalle helmikuun lopussa.
Maahanmuuttoviraston muistio on päiväyksen mukaan valmistunut runsas viikko sen jälkeen, kun Iltalehti julkaisi uutisensa siitä, että Suomi myönsi Timtshenkolle kansalaisuuden, vaikka hänellä epäiltiin olevan yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin.
Virastoa pyydettiin kiirehtimään
Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan Timtshenko jätti kansalaisuushakemuksensa Helsingin poliisilaitokselle joulukuussa 1998, ja asia eteni silloisen Ulkomaalaisviraston käsittelyyn maaliskuussa 1999. Poliisi antoi lausunnon, jonka mukaan Timtshenko oli "elänyt kunniallisesti" eikä hänellä ollut rikosrekisteriä.
– Asiakirjoissa ei merkintää siitä, että olisi pyydetty supon lausuntoa, muistiossa todetaan.
Vladimir Putin ja Gennadi Timtshenko Mariinski-teatterissa kesäkuussa 2017.
Ulkomaalaisvirasto sai 4.5.1999 Timtshenkon kansalaisuudesta kiirehtimispyynnön, jossa vedotaan Timtshenkon asemaan toimitusjohtajana. Timtshenko johti öljynhankintayhtiö Urals Finlandia, ja hän joutui pyynnön mukaan matkustamaan paljon työssään.
Pyynnössä arvioitiin, että matkanteko helpottuisi Suomen passilla. Kiirehtimispyynnön takana on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Timtshenkon työnantaja.
Myöhemmin toukokuussa virasto vastaanotti vielä Timtshenkon kansalaisuuteen liittyvän toisen kirjeen. Sen lähetti "varatuomari". Maahanmuuttovirasto on salannut muistion julkisesta versiosta lähettäjän henkilöllisyyden, mutta STT selvitti, kuka varatuomari on.
"Hän on tukenut suomalaista koripalloilua"
Timtshenkon kansalaisuusasiaa koskevan kirjeen lähetti 18.5.1999 Ulkomaalaisvirastolle lappeenrantalainen juristi, varatuomari Matti Harkko. Harkko on muun muassa Ylelle ja Helsingin Sanomille kertonut aikanaan siitä, että hän on tuntenut Timtshenkon henkilökohtaisesti.
Harkko kertoo STT:lle, että hän puolsi Ulkomaalaisvirastolle lähettämässään kirjeessä Suomen kansalaisuuden myöntämistä Timtshenkolle.
– Hän on tukenut suomalaista koripalloilua, ja puolsin tätä hänen hakemustaan, Harkko sanoo.
Hänen mukaansa puoltamisessa oli hänellä "itsekkäät syyt", jotka liittyivät koripalloon. Harkko on vaikuttanut lappeenrantalaisen Catz-koripallojoukkueen taustalla vuosien ajan. Hän sanoo, ettei hänellä ole kirjettä tallella.
Timtshenkon suomalaisen liiketuttavan Kai Paanasen avopuoliso on kertonut IL:lle, että Paananen olisi laatinut kirjeen "luottojuristinsa" avulla. Harkko kuitenkin sanoo, ettei Paanasella ollut tekemistä kirjeen kanssa.
Harkko on kertonut tunteneensa Timtshenkon vuosien ajan, mutta yhteydenpito tämän kanssa katkesi noin kymmenen vuotta sitten.
– Hän vain hävisi maisemista.
Lue myös: Venäläinen miljardööri kritisoi avoimesti Putinia: "Tämä sota on seurausta yhden henkilön hulluudesta ja vallanhimosta"
Kansalaisuus myönnettiin lokakuussa 1999
Kiirehtimispyyntö ja kirje vaikuttivat Timtshenkon kannalta käsittelyyn myönteisesti. Ulkomaalaisvirasto hyväksyi Timtshenkon asian käsittelyn kiireellisenä muutama päivä kirjeen vastaanottamisen jälkeen. Timtshenko ja hänen puolisonsa saivat ehdollisen kansalaisuuspäätöksen elokuun lopussa, kunhan luopuvat Venäjän kansalaisuudesta. Silloin laki ei sallinut kaksoiskansalaisuutta.
Lokakuun alussa Timtshenko toimitti tiedon siitä, että hänet on vapautettu Venäjän kansalaisuudesta. Hän sai Suomen kansalaisuuden vielä saman päivän aikana 4.10.1999.
Timtshenkolla on se yhä, ja sittemmin hän on EU:n pakotelistauksen mukaan myös saanut uudelleen Venäjän kansalaisuuden. Kaksoiskansalaisuus tuli Suomen lainsäädännössä mahdolliseksi 2003.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:44
Katso video: Venäläisille oligarkeille EU:n pakotteet ovat raskaita, mutta poliittinen teho voi jäädä heikoksi: "Omaisuus ja kenties turvallisuus riippuvat Putinista".
Timtshenko rikastui öljykaupoilla
Miljardööriksi rikastunut Timtshenko toimi 1990-luvun alussa muun muassa Urals-öljynhankintayhtiössä.
Toukokuussa Iltalehti kertoi, että supo oli jo tuolloin ollut kiinnostunut Timtshenkosta. Lehti kertoi supo-lähteeseensä nojaten, että Ulkomaalaisviraston silloinen pääjohtaja Matti Saarelainen oli ollut järjestämässä Timtshenkolle kansalaisuutta ohi suojelupoliisin. Saarelaisella on lehden mukaan ollut yhteyksiä liikemies Kai Paanaseen.
Saarelainen kuitenkin kertoi aiemmin lehdelle, ettei Timtshenkon kansalaisuusprosessissa ollut mitään erikoista.
Varatuomari Matti Harkko sanoo STT:lle, ettei hänellä ole tietoa mahdollisesta yhteydenpidosta Saarelaisen ja Timtshenkon välillä.
Sittemmin Saarelainen oli tähän vuoteen saakka töissä supossa, ja myös suojelupoliisi on kertonut selvittäneensä sitä, miten Timtshenkon kansalaisuusasia hoidettiin. Suposta on kerrottu muun muassa STT:lle, että asiaa on hoidettu sisäisin keskusteluin.
Iltalehti kertoi puolestaan tällä viikolla, että supo oli laatimassa uutta laajaa turvallisuusselvitystä Saarelaisesta. Turvallisuusselvityksissä tarkastellaan ihmisten taustoja, ja niiden tarkoituksena on estää Suomen turvallisuudelle tärkeiden tietojen päätymistä vääriin käsiin.Selvitys jäi kuitenkin kesken, koska Saarelainen siirtyi eläkkeelle.