Valko-Venäjä on usuttanut ihmisiä kohti Euroopan unionia jo kuukausia. EU on pyrkinyt torppaamaan Valko-Venäjän toimet neuvottelemalla niiden maiden kanssa, joista EU:ta kohti pyrkivät ihmiset ovat alun perin lähteneet.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski arvioi, että EU:lle ulkovaltojen kanssa neuvotteleminen on poliittisesti helpompi vaihtoehto kuin se, että unionin sisällä päivitettäisiin turvapaikkajärjestelmää ja pyrittäisiin luomaan nopeasti yhteisymmärrys suuresta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta.
– Tässä tavallaan vältytään siltä, ettei tarvitse itse tehdä mitään vaikeita poliittisia päätöksiä, kun pyritään ensin vaikuttamaan kolmansiin maihin, Heinikoski sanoi STT:lle.
Kolmansilla mailla viitataan EU:n ulkopuolisiin maihin.
Komissio esitteli yli vuosi sitten uusimman ehdotuksensa maahanmuuttopaketiksi, mutta neuvottelut lainsäädäntökokonaisuudesta ovat edenneet todella hitaasti. EU:n jäsenmailla on varsin erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, miten vastuuta turvapaikanhakijoista tulisi jakaa unionin sisällä.
Sen sijaan laajaa tukea löytyy sille, että EU neuvottelee unionin ulkopuolisten maiden kanssa esimerkiksi ihmisten takaisinottamisesta.
Heinikoski kertoo, että EU:lla on monia välineitä, joita se voi käyttää hyödykseen neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa. Yhteistyötä voidaan sitoa esimerkiksi viisumihelpotuksiin tai taloudellisiin etuihin.
Turkki rajoittaa kolmen maan kansalaisten lentoja
Valko-Venäjän toimien vuoksi EU on pyrkinyt neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa muun muassa siitä, ettei Valko-Venäjälle varta vasten lennätettäisi ihmisiä, joiden tarkoituksena on ainoastaan pyrkiä kohti unionia.
Alkusyksystä sisäasiainkomissaari Ylva Johansson kertoi, että Irakin kanssa oli löytynyt sopu vastaavien lentojen tyrehdyttämisestä ainakin joiltain osin.
Täysin neuvottelut eivät kuitenkaan ole onnistuneet, koska ihmisten kulku kohti Valko-Venäjää ja sitä kautta kohti EU:ta on jatkunut.
Toisaalta perjantaina esimerkiksi Turkin ilmailuviranomaiset vahvistivat kieltäneensä Syyrian, Irakin ja Jemenin kansalaisia lentämästä Turkin kentiltä Valko-Venäjälle.
Ratkaisua haettava pakotteiden kautta
EU on aiemmin solminut turvapaikanhakijoihin ja siirtolaisiin liittyviä sopimuksia Libyan ja Turkin kanssa.
Heinikoski pohtii, että Valko-Venäjän kanssa sopimustie ei todennäköisesti tule kyseeseen, koska Valko-Venäjän tilanteessa on kyse maan itse aloittamasta hybridioperaatiosta.
Samaan tapaan arvioidaan Brysselissä: Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajan hankalassa tilanteessa kyse ei ole ensisijaisesti maahanmuuttokriisistä.
Valko-Venäjän on tulkittu pyrkivän toimillaan siihen, että EU purkaisi maalle asettamiaan pakotteita. Pyrkimyksenä voi olla myös hajaannuksen aiheuttaminen EU:n sisälle.
– Tässä tilanteessa olisi tietenkin todella huono ratkaisu, jos Valko-Venäjälle alettaisiin tehdä jonkunlaisia myönnytyksiä, Heinikoski sanoi.
Heinikoski arvioi, että tilanteen ratkaisua lienee haettava yhä vahvempien pakotteiden kautta.
– Se olisi varmasti EU:n uskottavuudenkin kannalta järkevämpi keino.
EU on valmistellut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut, että ne langetetaan ensi viikolla.