EU:n pakotteet johtivat siirtolaiskriisiin Puolan rajalla – kannattaako uusia edes asettaa? Helena Petäistö tekisi EU:ssa yhden muutoksen, jotta asiat etenisivät

Nykyinen siirtolaistilanne on seurausta EU:n pakotteista, joita asetettiin viimeksi sen jälkeen, kun Ryanairin lento pakotettiin laskeutumaan Minskiin toukokuussa.

Valko-Venäjän lennonjohto ilmoitti koneelle, että kyse oli pommiuhkauksesta, mutta todellisena syynä on pidetty valkovenäläisen oppositioaktivistin Raman Pratasevitshin kiinniottoa.

Tämän jälkeen Valko-Venäjän johtaja Aleksandr Lukashenka uhkasi päästää siirtolaisvirrat EU:n alueelle.

Nyt maahan on lennätetty ihmisiä pääasiassa Lähi-Idästä, ja tuhansia on jäänyt jumiin ja leiriytynyt Puolan vastaiselle rajalle.

– EU:han on neuvotellut lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa vaikuttaakseen siihen, että ihmisiä ei ylipäätään tulisi Valko-Venäjälle. Toisaalta nythän neuvotellaan uusista pakotteista. On esitetty, että tulisi viides paketti talouspakotteita, joita kohdistettaisiin hybridioperaation suunnittelijoihin, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen avaa.

– Haastattelin viime viikolla Svjatlana Tsihanouskajan neuvonantajaa (Tsihanouskaja on Valko-Venäjän oppositiojohtaja). Hän korosti sitä, että EU:lla on kestänyt tässä kauan. Tilanne tosiaan alkoi jo keväällä ja nyt vasta mietitään pakotteita, MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Puumalainen kertoo.

Kun kriisi on peräisin itse pakotteista, kuinka merkittäviä uudet pakotteet ovat?

– Tämänhetkinen Valko-Venäjän vaikuttamisoperaatio liittyy siihen, että talouspakotteet ovat varsin merkittävä vaikuttamisen keino. Näen sen merkittävänä EU:n vaikuttamiskeinona, Karjalainen arvioi.

Video: Tältä Puolan rajalla näyttää 

Lue lisää: Lukashenka uhoaa Euroopalle: "Mitäpä jos pysäytämme kaasun kulun"

Miten EU on kehittynyt kriiseissä?

EU kohtasi edellisen siirtolaiskriisin vuonna 2015, jolloin siirtolaisten määrä oli merkittävästi suurempi. Eurooppaan tulvi miljoona pakolaista, Suomeenkin kymmeniätuhansia.

Tällä hetkellä Suomeen Valko-Venäjän kautta kesän jälkeen tulleet siirtolaiset lasketaan kymmenissä.

Tutkijan mukaan EU on kehittynyt siirtolaisasian hoitamisessa.

– Kriisi- ja konfliktialueilla näkyy huomattava muutos vuodesta 2015. Siellä EU on nimenomaan kohdistanut toimintansa siihen, että maahanmuuton syihin tartutaan lähtöpaikoissa ja rajaturvallisuuteen liittyviä hallintakäytänteitä kehitetään, Karjalainen kertoo.

Kokeneen toimittajan ja entisen kirjeenvaihtajan Helena Petäistön mukaan EU:n suurin ongelma piilee päättämisessä. Päätöksiin esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaaditaan kaikkien 27 jäsenmaan hyväksyntä.

– Jos ajatellaan Suomen hallitusta, niin edes viiden puolueen hallituksessa ei päästä yksimielisyyteen. Miten 27 maata pääsisi? Petäistö kysyy.

– Tämä pitäisi saada muutetuksi, päästäisiin enemmistöpäätöksentekoon. Sitten asiat alkaisivat vasta liikkua, hän jatkaa.

Lue myös: Järjestö: Valko-Venäjä yrittää pakottaa rajalla olevia väkivaltaan Puolan viranomaisia vastaan

"Strateginen kompassi" kirkastamaan tavoitteita

EU on vastaamassa kriiseihin "strategisella kompassilla", jonka prosessi pyörähti käyntiin pari vuotta sitten.

– Kyseessä on EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteita kirkastava prosessi. Viime vuonna EU-maat tekivät ensimmäistä kertaa yhdessä uhka-analyysin, Karjalainen kertoi.

– Sen jälkeen on ollut dialogivaihe, jossa jäsenmaat ovat vaihtaneet ajatuksia, millaista EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka pitäisi olla, ja millaisia kyvykkyyksiä jäsenmaat ovat valmiita antamaan yhteisen politiikan käyttöön.

Kompassi koostuu neljästä korista: kriisinhallinta, resilienssi, suorituskyvyt ja kumppanuudet. Tänään kompassin ensimmäinen luonnos esitellään EU:n ulkoasiaineuvostossa.

– Maaliskuussa, Ranskan puheenjohtajakaudella, on tarkoitus hyväksyä kompassi, Karjalainen kertoo.

Helena Petäistön mukaan Ranska on kompassin avainpeluri.

– Tämä on ollut (Emmanuel) Macronin kuningasajatus vuodesta 2017 lähtien. Macron on halunnut, että EU:sta tulisi globaali toimija. Ettei EU aina peesaisi esimerkiksi Yhdysvaltoja, ja nyt kun Yhdysvallat lähti omille teilleen, Ranska on nähnyt, että tämä on entistä tärkeämpää, hän avaa.

Tutkija Karjalainen muistuttaa, että etenkin puolustusasioissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä, sillä moni EU-maa kuuluu myös sotilasliitto Natoon.

– Enemmänkin kyse on siitä, mikä rooli Natolla ja Yhdysvalloilla on Euroopan puolustuksessa, ja kuinka Euroopan kykyä puolustaa itseensä ilman että syntyy päällekkäisiä rakenteita Naton kanssa.

Voiko kriisi Puolan rajalla heijastua myös Suomeen pakolaisten muodossa? Katso pääkuvan videolta Maailmanselittäjien arvio.

Katso koko keskustelu MTV-palvelusta.