Valko-Venäjän maahansa lennättämät pakolaiset aiheuttavat painetta nyt Latvian ja Puolan rajoilla – ulkoministeri Haavisto: "Tilanne on ärimmäisen huolestuttava"

Jo toista kuukautta jatkuneelle kiperälle tilanteelle Valko-Venäjän ja EU-maiden rajoilla ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Vaikka Valko-Venäjän masinoimien, enimmäkseen irakilaisten siirtolaisten määrä Liettuan rajalla vaikuttaa vähentyneen, on paine tällä viikolla lisääntynyt Latvian ja Puolan rajoilla.

– Tilannekuvasta päätellen tämä sama hybridistrategia joka Valko-Venäjällä on ollut, eli paineen lisääminen naapureita kohtaan, jatkuu nyt sitten Latvian ja Puolan osalta. Tilanne on siinä mielessä äärimmäisen huolestuttava, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haaviston mukaan EU:lla on rajalliset resurssit vaikuttaa tilanteeseen. Yksi tapa on ollut Liettuan rajavalvonnan tukeminen Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin kautta, ja tähän myös suomalaiset rajavartijat ovat osallistuneet. Haaviston mukaan Suomi on saanut Liettualta kiitosta nopeasta reagoinnistaan.

– Toinen on sitten pakotepolitiikka suhteessa Valko-Venäjään. Nythän näitä pakotekierroksia on ollut jo useampia, ja varmasti ne vaikuttavat paljonkin Valko-Venäjän talouteen. Mutta tietysti heillä on sitten oma taloussuhteensa Venäjään, joka heitä auttaa tässä tilanteessa.

Haavisto muistuttaa, että ensi kuussa Venäjän ja Valko-Venäjän on tarkoitus pitää yhteiset Zapad 2021 -sotaharjoituksensa.

– Tietysti olemme melko valppaita, miten se vaikuttaa, tai vaikuttaako tässä rajatilanteessa.

Irakin toiminta helpottanut tilannetta

Haaviston mukaan poliittisen ratkaisun löytäminen tilanteeseen olisi avainasemassa. Toistaiseksi ehkä hedelmällisin reitti tilanteen helpottamiseksi on ollut vaikuttaminen Irakiin. EU on halunnut Irakin keskeyttävän lennot Valko-Venäjälle, ja maa on tähän suostunutkin.

– Täytyy antaa kyllä arvoa, että Irak näkee myös tämän ongelman ja on valmis siihen reagoimaan, Haavisto kiittelee.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski arvioi, että Irakin-lentojen keskeyttäminen voi helpottaa tilannetta. Toisaalta Valko-Venäjällä ei toistaiseksi näytä olevan halukkuutta tilanteen liennyttämiseen.

– Jos Valko-Venäjällä on intressiä jatkaa tätä operaatiota, kyllä sinne varmaan saa halukkaita rajaa ylittämään, Heinikoski sanoo.

Valko-Venäjän voimannäyttö

Mitä Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka sitten pyrkii saavuttamaan vyöryttämällä turvapaikanhakijoita EU-maiden rajoille? Heinikoski näkee toimet jonkinlaisena voimannäyttönä.

– He haluavat osoittaa, että heillä on keinoja tehdä jotain, mistä EU ei pidä, jos heitä vastaan tehdään toimia. Heidän on mahdollista tehdä tämmöistä kiusaa, johon EU:n on hyvin vaikea puuttua, jos se haluaa noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Haavisto arvioi, että Valko-Venäjä voisi myös jollakin tavalla pyrkiä neuvottelupöytään, vaikkei sitä suoraan ilmaisekaan.

–  Nämä Lukashenkan viimeaikaiset ulostulot, vaikka niihin liittyi paljon uhoamista, niin kyllähän niihinkin liittyi ikään kuin viesti valmiudesta neuvotteluun. Mutta tietysti tämä tilanne on neuvottelujen kannalta muuttunut entistä vaikeammaksi.

Heinikoski odottaa mielenkiinnolla, minkälaisista toimista EU päättää kokoustaessaan asian tiimoilta jälleen ensi viikolla. EU on aiemmissa pakolaiskriiseissä tehnyt toisinaan "kyseenalaisia sopimuksia" Turkin ja Libyan kaltaisten kolmansien maiden kanssa siirtolaisten liikkumisen rajoittamisesta, mutta Valko-Venäjän kanssa tällainen tuskin on mahdollista.

– Libyan ja Turkin kanssa näissä sopimuksissa on kannusteita näille maille. On vaikea kuvitella, että EU alkaisi tarjoamaan Valko-Venäjälle mitään siitä hyvästä, varsinkin jos tämä on tällaista masinoitua, Heinikoski sanoo.

Pakolaismäärät varsin pieniä

Tilanne Valko-Venäjän rajalla ei ole pelkästään poliittinen vaan myös humanitäärinen ongelma. Turvapaikanhakijoiden olot Liettuan telttaleireillä ovat olleet paikoin varsin huonot.

– On hyvä tietysti puuttua, jos on puutteellisia olosuhteita tai mitään aggressiivisuutta tai muuta, koska sellainen ei tietysti tällaisiin tilanteisiin kuulu. Jos sitten Liettua tai Latvia tarvitsee kansainvälistä apua siihen, että saa väliaikaismajoitukset kuntoon ja muuta, niin silloin tämmöiseen avunpyyntöön on tietysti hyvä vastata, Haavisto sanoo.

–  Mutta tietysti tämä on hyvin hankala tilanne sillä tavalla, kun tässä näyttää olevan tällainen poliittinen motiivi Valko-Venäjän puolelta pyrkiä lisäämään painetta rajalla. Myöskin tämän ongelman hybridiluonne on hyvä tässä koko ajan pitää mielessä.

Haavisto arvelee, että tapaus on toiminut myös oppituntina Liettualle ja Latvialle, joiden täytyy petrata rajavalvontaansa. Ulkoministerin suomalaisilta rajavalvojilta Liettuasta saamien viestien mukaan rajakontrolli on ollut siellä tähän mennessä hyvin alkeellista.

Heinikoski muistuttaa, että Valko-Venäjältä tulevien pakolaisten määrät ovat toistaiseksi olleet melko pieniä verrattuna esimerkiksi siihen, mihin Välimeren maissa on totuttu, joten resurssien pitäisi riittää turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Ongelma voi olla lähinnä siinä, että Baltian maissa ja Puolassa ei ole totuttu tällaisiin siirtolaismääriin.

Ihmisoikeudet ja rajakontrolli vastakkain

Rajatilanteesta tekee haastavan myös Liettuan käyttöön ottama rajalaki, jonka mukaan muualla kuin virallisilla rajanylityspaikoilla rajan ylittävät turvapaikanhakijat pyritään työntämään takaisin Valko-Venäjälle. Laki on kiistanalainen ja on herättänyt EU:n sisällä keskustelua.

Myös Latvia julisti tällä viikolla kolmen kuukauden hätätilan, joka antaa sen rajavalvojille laajemmat valtuudet palauttaa pakolaisia rajan yli.

– Näihin tällaisiin pushback-toimintoihin on varauksellisuutta, koska tietysti joukossahan voi olla aidosti turvapaikkaa tarvitseva henkilö, jonka asia pitää tutkia. Kansainvälisten sopimusten mukaan on toimittava. Mutta tässä nähdään myös tällainen voimakas hybridivaikuttamisyritys, Haavisto pohtii.

Vastakkain ovat siis hybridivaikuttamisyritykseen vastaaminen ja kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista kiinnipitäminen. Liettuassa Frontexin kautta olevat suomalaiset ja muut ulkomaiset rajavartijat eivät ohjeistuksensa mukaan voi osallistua kansainvälisen oikeuden vastaiseen toimintaan.

– Onhan se ongelmallinen tilanne ylipäätään. En tiedä olisiko se sitten parempi tilanne, että Frontex ei olisi siellä ollenkaan paikalla. Vaikuttaisiko se näihin jäsenmaihin, että Frontex osallistuisi vain sellaisiin tilanteisiin, joissa noudatetaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, Heinikoski puntaroi.

– Kyllähän se tietenkin on ongelma, että EU:ssa kuitenkin on sitouduttu kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin, mutta aina kun tulee joku tällainen kriisitilanne, niin sitten yksittäiset jäsenvaltiot tavallaan yksipuolisesti irtautuvat näistä kansainvälisen oikeuden velvoitteista ja estävät käytännössä turvapaikan hakemisen.

Lue myös: Latvia julisti poikkeustilan Valko-Venäjän rajalle: Raja on suljettu käytännössä kaikilta

Lue myös: Siirtolaisten määrä sai Liettuan julistamaan hätätilan – poliitikkojen mukaan operaation taustalla on Valko-Venäjä