EU:n ulkoministerit sopivat maanantaina toimista, joilla pyritään lopettamaan aseiden virta sodan repimään Libyaan. YK:n vuonna 2011 asettamaa aseidenvientikieltoa on tarkoitus valvoa laivojen ja lentokoneiden avulla.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan operaation tarkoituksena on katkaista asevienti Libyan sisällissodan molemmille osapuolille. Ulkoministerien tekemä päätös on poliittinen, eikä vielä ole tiedossa, milloin ensimmäiset alukset ryhtyvät toimiin uuden mandaatin alla.
Haaviston mukaan on myös liian aikaista arvioida sitä, millä tavoin Suomi mahdollisesti osallistuu operaatioon.
Siirtolaisten pelko rajaa toimia
EU:n valvonnan on määrä keskittyä itäiselle Välimerelle, jota kautta aseita kuljetetaan aseidenvientikiellosta huolimatta Libyaan. Tämä maantieteellinen rajaus tehtiin Itävallan rauhoittamiseksi. Itävalta vastusti aiemmin laivojen ottamista mukaan valvontatehtäviin, koska se pelkäsi tämän lisäävän siirtolaisten tuloa Eurooppaan. Unkari on ollut Itävallan kanssa samoilla linjoilla.
Itävaltaa tyydyttänee myös Italian ulkoministerin Luigi Di Maion lupaus, että meripartiointi päättyy, jos siitä tulee vetovoimatekijä siirtolaisille.
Haavisto kuvailee, että ulkoministerien kokouksessa käytiin läpi karttoja, joissa eri reittejä tarkasteltiin.
– Reitit, joita pakolaiset ja ihmissalakuljettajat ovat käyttäneet, ovat enemmän läntisiä reittejä, joten nämä eivät edes välttämättä kohtaa maantieteellisesti, Haavisto kertoi suomalaistoimittajille Brysselissä.
Meripartioinnista väännettiin pitkään
Ulkoministerien kokouksessa punnittiin hartaasti sitä, tarvitaanko valvonnassa ylipäätään meripartiointia.
– Siinä oli monia mutkia ennen kuin päästiin yhteiseen lopputulokseen, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan ennen kokouksen alkua ei ollut mitään varmuutta siitä, pystyttäisiinkö asiasta tekemään päätöstä. Kokouksen kuluessa ulkoministerit etsivät, hakivat ja lopulta onnistuivat löytämään sellaiset muotoilut, jotka kaikki jäsenmaat pystyivät yksimielisesti hyväksymään.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas summasi uutistoimisto AFP:n mukaan, että meripartiointi hyväksyttiin "tarpeellisena kokonaiskuvan saamiseksi".
Ulkovallat sekaantuneet sisällissotaan
Aseidenvientikiellon pitävyys on katsottu elintärkeäksi Libyan tilanteen vakiinnuttamiseksi. Libyassa kansainvälisesti tunnustettua GNA-hallinto on joutunut sotapäällikkö Khalifa Haftarin joukkojen hyökkäyksen kohteeksi. Haftarin hallinnassa on suuria alueita maan etelä- ja itäosissa.
Sisällissotaan on sotkeutunut monia muita maita, pääosin tukemalla sodan eri osapuolia. YK on koko prosessin ajan vaatinut, että ulkovallat lopettavat sekaantumisen Libyan asioihin. Muun muassa Turkki on tukenut GNA-hallintoa, kun taas monet arabimaat ja Venäjä ovat tukeneet Haftarin joukkoja.