EU vaatii Suomelta kiisteltyjä täsmennyksiä rasismirikosten määrittelyyn – hallitus ei tiedä, mitä tehdä

EU:n komissio on vuosia penännyt Suomea tekemään täsmennyksiä rasististen rikosten määrittelyyn lainsäädännössä.

Suomen olisi EU:n tulkinnan mukaan täsmennettävä esimerkiksi yksilönsuojaa rasistista vihapuhetta, solvaamista ja uhkailua vastaan. Lisäksi rasismirikosta ei pitäisi EU:n mukaan määritellä asianomistajarikokseksi eli syyttäjän olisi voitava aina nostaa syyte rasismirikoksesta.

Nykyisellä hallituksella ei ole vielä kantaa täsmennysten tarpeellisuuteen.

– Tietääkseni tämä prosessi on alkanut jo vuonna 2016. Hallituksessa pohdimme, miten jatkamme prosessia vai jatketaanko sitä. Meillä ei ole vielä päätöksiä siitä, miten toimitaan, kertoo oikeusministeri Leena Meri (ps.).

Asiantuntijat täsmennysten kannalla

MTV Uutisten tietojen mukaan oikeusministeriön asiantuntijat olisivat tänä vuonna kääntyneet sille kannalle, että täsmennyksiä on tehtävä velvoittavan EU:n rasismipuitepäätöksen takia.

Oikeusministeri Meri on kuitenkin toistaiseksi suhtautunut nihkeästi muutoksille lukuun ottamatta holokaustin kieltämisen kriminalisointia.

Meri sanoo muiden muutosten olevan hankalia sanavapauden kannalta.

– Sananvapauteen liittyvät muutokset rangaistuksiin ovat hankalia, kun pitää huomioida sanavapauden rajat esimerkiksi häiritsevän puheen osalta. Sitten on rikollinen puhe erikseen. Myös esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanotot on myös huomioitava sekä perustuslaki ja kansainväliset sopimukset. Katsomme, onko meillä riittävästi kriminalisoitu ne, mitä on nyt toivottu vai eikö ole, Meri pohtii.

Haastattelussa Meri korostaa, että nyt vielä katsotaan, onko täsmennyksille tarvetta. Hän ei kuitenkaan kommentoi sisältökysymyksiä.

– Neuvottelut komission kanssa ovat luottamuksellisia, joten sisältöä en voi tässä vaiheessa kommentoida. Halltuksen kannanmuodostus on kesken.

Perussuomalaisilla on kuitenkin myös omia toiveita lainsäädäntöön.

– Perussuomalaiset on pitänyt esillä sitä, että pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei ole tarkkarajainen. Jos tätä kokonaisuutta lähdetään avaamaan, on syytä katsoa sen pykälän huoltamista. Ihmisten on vaikea nyt tietää ja ennakoida, minkälainen puhe on kriminalisoitua puhetta ja mikä ei, Meri toteaa.

Poliitikoista lähinnä muutamat Perussuomalaisten jäsenet ovat saaneet tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Pitkä prosessi

Kyseinen jupakka on jatkunut jo vuosien ajan. Suomi sai komissiolta virallisen huomautuksen esimerkiksi vuonna 2021, mutta silloin Suomi viestitti komissiolle, ettei korjattavaa lainsäädännössä ole. Täsmennysten tarpeellisuus on siis aiheuttanut kiistaa jo edellisen hallituksen aikana.

Tämän vuoden alussa komissiolta tuli täydentävä huomautus, jonka jälkeen oikeusministeriö päätyi siihen, että Suomen lainsäädäntöön olisi tehtävä täsmennyksiä. Silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) viestitti EU:lle, että muutoksia tehdään.

Komissiolle yritetään oikeusministeriön oman tavoitteen mukaan vastata marraskuun loppuun mennessä. Valmistelu eri vaihtoehdoista on käynnissä.

Jos komissio ei saa vaatimiaan muutoksia läpi, se voi viedä Suomen Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Käsittely tuomioistuimessa on kuitenkin vielä kaukana, sillä neuvottelut Suomen ja komission välillä voivat kestää yhä jopa vuosia.

Lue myös:

Purra vakuutteli omaa ja puolueensa sitoutumista hallituksen rasismitiedonantoon: "Sitoutuminen on aivan selvää"

SDP, vasemmisto ja vihreät esittävät epäluottamusta hallitukselle

Natsi-Saksan hakaristilippujen kieltämiseen Suomessa on erilaisia vaihtoehtoja – professori ei pidä mahdollisena, että natsilippuja saisi jatkossa kantaa mielenosoituksissa

Puhemies Jussi Halla-aho  ei ala "makutuomariksi" edes rasisimikeskustelussa – "Tämä ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta"