EU varoittaa Kiinaa negatiivisista seurauksista, jos maa etenee Hongkongin turvallisuuslain säätämisessä

EU toisti maanantaina vakavan huolensa Hongkongin tilanteesta, kun EU:n ja Kiinan johtajat kohtasivat videohuippukokouksessa. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen arvioi, että Kiinan laatima Hongkongin uusi turvallisuuslaki rikkoo sekä Hongkongin lainsäädäntöä että Kiinan kansainvälisiä sitoumuksia.

Turvallisuuslaki on herättänyt laajaa kansainvälistä huolta, ja lain on pelätty käytännössä lopettavan Hongkongin aseman erityishallintoalueena. Von der Leyen sanoo, että EU kertoi kantansa asiasta Kiinalle selvin sanoin.

– Me ilmaisimme, että Kiina ottaa hyvin negatiivisten seurausten riskin, jos se etenee lain säätämisessä. Euroopan unioni on yhteydessä G7-kumppaneihin tästä aiheesta. Teimme kantamme hyvin selväksi Kiinan johdolle ja kehotimme heitä harkitsemaan asiaa uudelleen, von der Leyen sanoi tiedotustilaisuudessa huippukokouksen jälkeen.

Von der Leyen ei tarkentanut, millaisista seurauksista voisi olla kyse. EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell kommentoi toukokuun lopussa, ettei EU näe pakotteita ratkaisuna Hongkongin tilanteeseen.

Monimutkainen suhde

Huippukokouksessa käytiin läpi laaja lista asioita. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan keskustelujen aiheena oli muun muassa koronaviruspandemia, sen talousvaikutukset ja siitä elpyminen.

Esillä olivat myös kauppasuhteet, ilmastotoimet, ihmisoikeudet ja ajankohtaisesti kansainväliset suhteet. Kiinan puolelta huippukokoukseen osallistuivat presidentti Xi Jinping ja pääministeri Li Keqiang.

EU:n ja Kiinan suhteet ovat varsin monimutkaiset. Yhtäältä EU näkee Kiinan tärkeänä kumppanina, mutta toisaalta Kiina on EU:lle kova kilpailija ja vastustaja. EU:lla ja Kiinalla on varsin erilaiset käsitykset esimerkiksi kaupankäyntiin liittyvistä säännöistä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Komission puheenjohtaja von der Leyen korosti, ettei EU lähde tinkimään ihmis- tai perusoikeuksista. Michelin mukaan EU nosti huippukokouksessa esiin huolen Kiinan tavasta kohdella ihmisoikeusaktivisteja sekä vähemmistöjä Xinjiangissa ja Tiibetissä.

Lisäksi esillä oli useita yksittäistapauksia, kuten Kiinassa vangittuna olevan ruotsalaisen Gui Minhain tilanne sekä vakoilusta syytettyjen kahden kanadalaisen tilanne.

Ilmastokysymyksissä EU taas toivoo Kiinalta pontevaa sitoutumista. Viestinä on, että hyvien ilmastopuheiden lisäksi Kiinan on osoitettava sitoutumisensa myös teoilla.

Investointisopimusneuvottelut laahaavat

EU on Kiinan suurin kauppakumppani, ja vastaavasti Kiina EU:n toiseksi suurin. EU on neuvotellut Kiinan kanssa jo pitkään uudesta investointisopimuksesta, joka muun muassa parantaisi eurooppalaisten yhtiöiden asemaa Kiinan markkinoilla.

Sopimusneuvotteluissa on edistytty teknisissä kysymyksissä, mutta virkamiesten mukaan korkean tason poliittisia linjauksia tarvitaan, jotta päästäisiin lähemmäs maaliviivaa.

Yksi vaikeista kysymyksistä on valtion tukemien yhtiöiden rooli. Von der Leyenin mukaan neuvottelujen etenemiseksi Kiinan olisi osoitettava nykyistä enemmän kunnianhimoa.