Suomen talous kasvaa eri ennusteiden mukaan lähivuosina vauhdikkaasti, mutta korkojen noususta ei ole asiantuntijoiden mukaan pelkoa vielä pitkään aikaan.
Handelsbanken nosti eilen arvioitaan tämän ja ensi vuoden talouskasvusta. Tänä vuonna Suomen talous kasvaa pankin mukaan 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Kasvua vauhdittavat pankin mukaan muun muassa koronarokotusten eteneminen, rajoitustoimien purku, kotitalouksien patoutuneen kysynnän purkautuminen ja viennin vahva vire.
Lue myös: Handelsbanken: Talous kasvaa odotettua nopeammin – vauhtia antavat muun muassa koronarokotukset ja kotitalouksien patoutunut kysyntä
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo, että Danske Bankin ennusteissa talouskasvun on arvioitu olevan 3 prosentin luokkaa, mutta viime kuukausina ”indikaattorit” ovat olleet vahvemmalla puolella ja ensi kuussa todennäköisesti ennustetta hieman nostetaan.
– Kyllä Suomen taloudella näyttää aika vahvasti menevän tällä hetkellä, Kuoppamäki totesi MTV Uutisaamun haastattelussa.
Lue myös: Inflaatio jatkoi kahden prosentin tuntumassa – polttonesteet ja asuminen kallistuivat
Inflaatio on kiihtynyt
Talouden kasvaessa inflaatio on kiihtynyt eri puolilla maailmaa.
– Suomessa puhutaan nyt noin kahden prosentin inflaatiosta, mutta Yhdysvalloissa mennään yli viidessä prosentissa, Kuoppamäki selvittää.
– Tämä toki herättää huolia, koska keskuspankkien tavoitteena on pitää inflaatio noin kahdessa prosentissa. Pääskenaario on kuitenkin se, että inflaatio madaltuu myös Yhdysvalloissa. Jo nyt on nähty, että raaka-aineiden, kuten öljyn ja tiettyjen metallien, hinnat eivät enää nouse niin paljon kuin on nähty tähän saakka.
Kuoppamäen mukaan monet pitävät inflaatiota tällä hetkellä tilapäisenä ilmiönä eikä korkojen noususta ole vielä huolta.
– Ilmiö liittyy siihen, että on toivuttu koronasta, raaka-aineet ovat kallistuneet ja on myös jonkin verran komponenttipulaa.
– Mutta totta kai, jos talouskasvu jatkuu ja inflaatio pysyy korkealla, keskuspankkien täytyy ennemmin tai myöhemmin reagoida ja nostaa korkoja. Me emme odota, että se tapahtuu kuitenkaan tänä vuonna, eikä välttämättä vielä ensi vuonnakaan.
Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen tähdentää eri keskuspankkien olevan eri tilanteessa.
– Yhdysvalloissa keskuspankki kertoo lähiaikoina siitä, miten pandemiaelvytystä aletaan vähentää, mutta esimerkiksi euroalueella tilanne on toinen. Täälläkin inflaatio on noussut, mutta se pohjainflaatio – eli inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita – jota keskuspankit tarkkaan seuraavat, on edelleen hyvin vaimea. Kun EKP muutti heinäkuussa strategiaansa, korkopolitiikan osalta rima on noussut vielä aiempaa korkeammalle verrattuna edelliseen strategiaan, Hirvonen toteaa.
– Meidän näkemyksemme on se, että euroalueella korot pysyvät alhaalla vielä tosi pitkään. Eli talletuskorko ja ohjauskorko pysyvät nykytasoilla ainakin vuoteen 2023.
Talous kasvaa nyt "helposti"
Kuoppamäki toteaa maailman olevan nyt talouskasvun "helpossa vaiheessa".
– Viime vuonna koettiin shokki koronan takia ja talous supistui, ja nyt elvytään siitä vauhdilla. Elpyminen on ollut onneksi aika ripeää, toisin kuin joskus historiassa esimerkiksi finanssikriisin jälkeen.
– Vuonna 2023 taloudesta on kuitenkin otettu kaikki helpot eväät pois, ja olemme vanhojen kysymysten äärellä: väestö ikääntyy eikä työvoiman tarjonta ei kasva. Näihin asioihin pitäisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota; työllisyysastetta pitäisi saada ylöspäin ja enemmän työntekijäitä talouden tarpeisiin, mikä auttaa omalta osaltaan myös julkista taloutta, eli hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamista. Tuottavuuskehitykseen pitäisi taas panostaa tutkimuksella, tuotekehityksellä, investoinneilla ja erilaisilla rakenteellisilla uudistuksilla.
Kuoppamäki tähdentää vielä, että Suomen talous ei pysty kasvamaan jatkossa silti kolmea prosenttia.
– Kaksikin prosenttia on hyvä saavutus siinä maailmassa.