Euroopan keskuspankki piti ohjauskorot odotetusti ennallaan, mutta ensimmäistä laskua odotetaan kesäkuulle. Ekonomistien mukaan Euroopan taloudessa on silti edelleen epävarmuuksia, jotka voivat muuttaa tilannetta, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Joonas Turunen kommentissaan.
Ei ole tämä inflaatio vielä taputeltu. Näin voi luonnehtia tilannetta, jossa Euroopan keskuspankki (EKP) tekee juuri nyt korkopäätöksiään.
Torstaina EKP kertoi pitävänsä ohjauskorot vielä ennallaan, mutta markkinoiden konsensus on, että ensimmäinen koronlasku tapahtuu kesäkuussa.
Keskuspankin pitkän ajan tavoite on saada kokonaisinflaatio kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Maaliskuun ennakkotietojen perusteella tähän suuntaan ollaankin menossa, sillä inflaatio oli euroalueella enää 2,4 prosenttia.
Viime vuoden maaliskuussa kokonaisinflaatio oli vielä lähes seitsemän prosenttia. Kuluttajahintojen nousu on siis hidastunut oleellisesti.
Suomalaisille tämä on hyvä uutinen: vuosina 2003–2023 tehdyistä asuntolainasopimuksista 96 prosenttia oli vaihtuvakorkoisia, kertoo Suomen Pankki.
Tämä tarkoittaa, että aivan muutamaa prosenttia lukuun ottamatta lähes kaikkien suomalaisten asuntolainat on sidottu markkinoilla määräytyviin viitekorkoihin. Toki erilaiset korkokatot ja suojaukset tasoittavat osan velallisista tilannetta, mutta enemmistöllä viitekorot ovat nousseet muutamassa vuodessa nollasta jopa yli neljään prosenttiin.
On varsin ymmärrettävää, että Suomessa odotetaan erityisen hartaasti EKP:n päätöksiä – verrattuna vaikka Saksaan, jossa kiinteäkorkoiset lainat ovat vallitseva käytäntö.
Vaihtuviin viitekorkoihin vaikuttaa etenkin EKP:n talletuskorko, joka on tällä hetkellä tasan neljä prosenttia. 12 kuukauden euribor taas on ollut viime kuukaudet 3,7 prosentin tasolla. Kun korkoon on hinnoiteltu noin 0,2 prosentin riskilisä, odotetaan talletuskoron olevan keskimäärin 3,5 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Korkojen laskua pidetään siis lähes varmana. Kokonaan toinen asia on, millä tahdilla koronlaskut jatkuvat. Ekonomistien mukaan tähän liittyy muutamia keskeisiä epävarmuuksia.
1. Palveluinflaatio on edelleen vahvaa
Kokonaisinflaatio on kehittynyt EKP:n haluamaan suuntaan, mutta lukujen sisältä löytyy myös pohdintaa aiheuttavia yksityiskohtia.
Euroopan talous on hidastunut etenkin teollisuusvaltaisessa Keski-Euroopassa, mutta palkat nousevat yhä nopeasti. Esimerkiksi Saksassa on nähty viimeisen vuoden aikana yhteisvaikutukseltaan jopa kymmenen prosentin palkankorotuksia.
– Palveluinflaatio on ollut edelleen neljän prosentin tasolla, ja se on aika paljon. Jos palveluiden inflaatio jää tälle tasolle, voi se myös ylläpitää sitkeästi inflaatiota. Hinnat eivät välttämättä riistäydy käsistä, mutta inflaatio voi silti pysyä korkeammalla tasolla, kuin mitä keskuspankki tavoittelee, sanoo pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista.
Hänen mukaansa on vielä aidosti auki, miten jossain vaiheessa alkavat koronlaskut jatkuvat syksyllä. Suomen kannalta paras ratkaisu olisi, että korkoja laskettaisiin mahdollisimman ripeällä vauhdilla.
– Tällä hetkellä Suomen talous kärsii monella tavalla. Toimialarakenteessa korostuvat teollisuus ja rakentaminen, jotka ovat suhdanneherkkiä aloja. Kotitalouksilla taas lainat on sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä syö ostovoimaa, Appelqvist sanoo.
2. Yhdysvaltojen yllättävä inflaatio voi vaikuttaa myös Euroopassa
Keskuspankit Euroopassa ja Yhdysvalloissa tekevät päätökset oman talousalueensa lähtökohdista, mutta EKP seuraa tarkkaan myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin rahapäätöksiä.
Keskiviikkona kerrottiin, että Yhdysvaltojen inflaatio kiihtyi maaliskuussa odotuksia enemmän 3,5 prosenttiin, kun se helmikuussa oli 3,2 prosenttia. Tämä yllättävä käänne voi Appelqvistin mukaan vaikuttaa myös euroalueen rahapolitiikkaan.
– Se on tavallaan pidemmän päälle yksi riski, että Yhdysvaltojen kehitys asettaa sille rajoitteita, kuinka paljon rahapolitiikkaa voidaan Euroopassa löysentää. Tämä ei estä ensimmäistä koronlaskua, mutta se voi hyvinkin vaikuttaa siihen, että jatko tulee olemaan hitaampaa, kuin mitä me täällä Suomessa toivomme, hän sanoo.
3. Suhdanne kääntyy, mutta talouden rakenteissa on edelleen korjattavaa
Suomalaiset kotitaloudet ovat kestäneet yllättävän hyvin korkojen nopean nousun, sillä työllisyys on ollut edelleen vahvaa. Maaliskuussa 20-64-vuotiaiden työllisyysaste kasvoi edellisvuodesta ja oli 77,7 prosenttia.
Ekonomistit arvioivat MTV:lle, että talouden suhdanne kyllä kääntyy, kun EKP:n rahapolitiikka löystyy. Toinen asia on, mitä tapahtuu talouden perustekijöille.
Suomen talouden viime vuosien keskeinen ongelma on ollut heikko tuottavuuden kasvu.
– Suomen talouskasvu on ollut pidemmällä aikavälillä melko hidasta, ja se jatkuu normaalioloissakin hitaana. Tämä johtuu siitä, että väestö ikääntyy ja että Suomen tuottavuuskasvu on ollut jo melko pitkään hidasta, sanoo ennustepäällikkö Päivi Puonti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla).
Hänen mukaansa tuottavuuden kasvun kannalta tärkeintä olisi huolehtia pitkällä aikavälillä riittävän korkeasta koulutustasosta, työvoiman saatavuudesta sekä tutkimus- ja kehitysrahojen tehokkaasta kohdentamisesta.
Korkeilla koroilla on ollut erityisen kova vaikutus Suomessa, mutta kääntöpuolena myös korkojen lasku tuntuu nopeammin.
– Korkopäätökset vaikuttavat aina viiveellä. Suomi on siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että ensin jouduimme kärsimään korkojen nostosta, mutta korkojen laskiessa myös myönteiset vaikutukset tuntuvat täällä nopeammin, sanoo Puonti sanoo.
Tästä syystä olisi entistäkin toivottavampaa, että EKP aloittaisi koronlaskut kesäkuussa ja myös jatkaisi niitä syksyllä.
Oikaisu 11.4. klo 18: Jutun viimeiseen lauseeseen korjattu, että EKP aloittaa koronlaskut kesäkuussa. Alun perin tekstissä puhuttiin virheellisesti koronnostoista.