Kriisit leimasivat EU-parlamentin kautta – konkarimepeiltä kiitosta ja kovaa kritiikkiä komissiolle: "Kokonaiskuvaa ei ole juuri kenelläkään"

Nykyisen EU-parlamentin työ päättyi torstaina viimeisiin äänestyksiin täysistunnossa Strasbourgissa. Päättyvä EU-vaalikausi tullaan muistamaan niin kriiseistä kuin suuresta määrästä päätöksiä, joita tehtiin varsinkin ilmastotoimiin liittyen.

Parlamentin aloittaessa akuutein kriisi oli EU:n sisäinen: Ison-Britannian lähtö unionista. Pitkien neuvottelujen jälkeen britit lopulta irtautuivat EU:sta tammikuun lopussa 2020 47 vuoden jäsenyyden jälkeen.

Kollegoilleen hyvästiksi mepit puhkesivat Brysselin täysistuntosalissa laulamaan skotlantilaista kansanlaulua Auld Lang Synea.

Seuraavaksi iski korona

Brexit unohtui nopeasti, kun maailma pian pysähtyi koronaviruspandemian takia. EU:n koronapäätöksistä pitkäaikaisin ja tunnetuin lienee yli 800 miljardin euron koronaelpymispaketti. 

Suurelta osin yhteisvelalla toteutettu paketti oli ennennäkemätön päätös. Sen tarkoituksena oli pandemiasta kärsineen talouden elvyttäminen.

– Puolustin elpymispakettia silloin itsekin kokoomuksen sisällä ja se oli välttämätön, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo.

Sarvamaan mielestä päätös tehtiin kuitenkin liian "juosten", että ehdollisuus ja tulosten vaatiminen rahan käytöstä jäivät puutteellisiksi.

– Italia saa loppupeleissä 192 miljardia. On kyse valtavista rahoista. Jos rahalta ei vaadita selkeitä tuloksia, joille ei ole selkeitä kriteereitä, niin huonosti käy, Sarvamaa sanoo. 

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan

Koronapandemian ollessa vielä käynnissä Euroopassa syttyi sota, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– On tämä varmasti ollut kriisien kausi, Heidi Hautala (vihr.) summaa.

Parlamentin varapuhemies Hautala huomauttaa, että samalla kausi on myös ollut uusiin kriiseihin varautumisen kausi. Lainsäädäntötyössä on pyritty kiinnittämään huomiota siihen, miten kansalaisten elämä voisi olla entistä turvatumpaa.

– Sotilaallinen turvallisuus on noussut esiin kysymyksenä ihan uudella tavalla. Onhan siitä vuosikausia puhuttu, että Naton rinnalla EU:llakin voi olla rooli puolustuksessa. Mutta Yhdysvaltain vaaliodotusten ja Ukrainan tilanteen takia on tullut ihan selvä nytkähdys eteenpäin, Hautala sanoo.

Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa

Euroopan parlamentti olisi halunnut, että Euroopan komission puheenjohtaja on yksi sen ryhmien asettamista kärkiehdokkaista. 

EU-maiden johtajien muodostamassa Eurooppa-neuvostossa päätettiin kuitenkin sivuuttaa vaaleissa suurimman ryhmän EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber.

EU-instituutioiden ykköspaikalle nostettiin samasta maasta ja puolueperheestä tuleva Ursula von der Leyen.

Parlamentti ei menettelytavasta pitänyt. Von der Leyeniin suhtauduttiin kriittisesti ja hänen nimityksensä hyväksyttiin ennätysniukalla marginaalilla, vain yhdeksän äänen turvin.

Vihreät oli ottanut vuoden 2019 eurovaaleissa vaalivoiton, mikä näkyi myös Von der Leyenin komission ohjelmassa. Komissio antaa EU:ssa lainsäädäntöesitykset.

Green Dealiksi nimetty paketti toi isoja muutoksia muun muassa teollisuuspolitiikkaan, kiinteistöihin ja maatalouteen.

Päättyvän kauden aikana EU-lainsäädännössä on säädetty hiilidioksidipäästöjen merkittävästä 55 prosentin vähennyksestä vuoteen 2030 mennessä sekä täyden ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä.

Uusien bensiini- ja dieselautojen päättyy vuoteen 2035.

Luontokatoa torjuva ennallistamisasetus meni läpi parlamentista, mutta jäi hyllylle jäsenmaiden muodostamassa EU:n neuvostossa.

"Kokonaiskuvaa ei ole juuri kenelläkään"

RKP:n meppi Nils Torvalds kritisoi komissiota toimimisesta ilmastolainsäädännössä liian abstraktilla tasolla. Hänen mukaansa on ollut virhe, että monissa päätöksissä ei olla huomioitu eri jäsenmaissa vallitsevia erilaisia lähtötasoja ja olosuhteita.

– Komission pitäisi oppia tekemään enemmän raamilainsäädäntöä ja ottamaan erilaiset olosuhteet paremmin huomioon, Torvalds toteaa.

Komission sisäiset toimintatavat saavat myös politiikassa lopettavalta Torvaldsilta pyyhkeitä.

– Eri pääosastot tekevät mitä tekevät ja kokonaiskuvaa ei näytä olevan juuri kenelläkään. Se tarkoittaa, että lakiesitykset tulevat milloin mistäkin putkesta. 

– Seurausten arviointi on puutteellista, mikä johtaa lainsäädäntöön, joka ei välttämättä ole sopusoinnussa osiensa kanssa, Torvalds sanoo.

Myös kokoomuksen Sarvamaa näkee tämän kauden ilmastopäätöksissä ongelmia. Hänen mielestään lakiesityksiä tehdessä ei olla punnittu tarpeeksi sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia ympäristöasioiden rinnalla.

– Eurooppalaista taloutta on ohjattu vihreän siirtymän tielle. Se on tärkeää, mutta minua jäi kaivamaan se, miten maltti, suhteellisuus ja järki jäivät puuttumaan aikataulusta. 

– Edustan sitä näkökulmaa, että vihreätä siirtymästä tulisi maltilla rakentamalla parempi.

Monen arvostelijan kritiikki on liittynyt siihen, että tavoitteiden lisäksi on päätetty myös keinot. Eli päästövähennysten lisäksi on määritelty, millaisin keinoin ja teknologioin niihin pitäisi päästä.

Vihreiden Hautalan mielestä tällainen sääntely on ollut oikea valinta.

– Maailmassa on jos jonkinlaista valtiota ja tahoa, jotka ovat julistaneet toteuttavansa hiilineutraaliuden tiettynä vuonna. EU on tässä edelläkävijä. Se ei annan ainoastaan tavoitteita, vaan myös kertoo, miten ne toteutuvat, Hautala sanoo.

– Oma ryhmäni kannattaa von der Leyenin linjaa ja toivoo, että hän ei tee liikaa myönnytyksiä, jos hänet valitaan uudelle kaudelle.