Suomessa vainajia säilötään niin pitkään, että haju tulee vastaan. Suomi erottuu lainsäädännössään ja käytännöissään kyseenalaisella tavalla muusta Euroopasta.
Suomi on harvinaisen hidas vainajan saattamisessa maan poveen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla siunaustilaisuus saattaa olla vasta viidenkin viikon päästä kuolemasta. Vielä kymmenen vuotta sitten tavallinen aika oli pari viikkoa.
Suomessa lainsäädäntö on lepsu. Vaikka vainaja pitäisi lain mukaan saada hautaan "ilman aiheetonta viivytystä", ei takarajaa ole asetettu. Ikävimmissä tilanteissa ruumis ehtii joutua hyvin huonoon kuntoon hajoamisprosessin myötä, mikä tietää muun muassa hajuhaittaa. Tällöin turvaudutaan vainajan pakastamiseen ennen siunaustilaisuutta.
Suomen Hautaustoimistojen Liitosta kerrotaan, että muualla Euroopassa vainaja saatetaan hautaan nopeimmillaan muutamassa päivässä.
– Suomessa tosiaan on pisimmät ajat vainajan saamisessa hautaan. En tiedä mitään muuta vastaavaa maata, toteaa liiton puheenjohtaja Sari Koukkari.
Ruotsissa laki on asettanut tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta takarajaksi kuukauden. Yleensä länsinaapurissa ollaan tätä takarajaa huomattavasti nopeampia.
Esimerkiksi vainajan tuhkaus tapahtuu Ruotsissa useimmiten käänteisessä järjestyksessä kuin Suomessa. Suomessa vainaja on arkussa siunaustilaisuudessa – vasta sen jälkeen arkku kuljetetaan krematorioon tuhkattavaksi.
– Meillä Ruotsissa toimitaan Suomea useammin niin, että vainaja tuhkataan ensin ja sitten toimitetaan siunaustilaisuus. Varsinkin jos näyttää, että hautaus jostakin syystä viivästyisi, täytyy vainaja ensin tuhkata, kertoo Eskilstunassa pappina työskentelevä Noora Tikkala.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
10:24
Ruotsissa tavallinen tapa siunata uurna on Suomessa poikkeuksellista.
Suomen Hautaustoimistojen Liiton Sari Koukkari arvioi, että yhtenä syynä vainajien pitkiin säilytysaikoihin Suomessa on omaisten kiltteys.
– Ehkä suomalaiset eivät kehtaa järjestellä työasioitaan hautajaisia varten. On aikataulutettuja kokouksia ja matkoja. Toisaalta työnantajat eivät välttämättä suhtaudu myötämielisesti työntekijän hautajaisjärjestelyihin, vaikka usein se onkin työehtosopimuksessa oikeutettu vapaapäivä.
Lue myös: Vainaja odottaa hautaamista Suomessa jopa 5 viikkoa – näitä kuvottavia asioita se tarkoittaa
Ettei työviikko häiriintyisi
Suomalainen haluaa hautajaispäiväksi yleensä lauantain, jolloin työviikko ei häiriinny. Viikonloppuun on myös helpompi saada sukulaisia koolle. Ruotsissa on toisin.
– Täällä hautajaisia pidetään Suomea useammin arkipäivinä, kertoo pappi Noora Tikkala.
Tikkala ymmärtää suomalaisen tavan hyvin, sillä hänellä oli kahdet perhepiirin hautajaiset Suomessa viime keväänä. Molemmissa hautajaisissa vainajan saattaminen hautaan vei aikaa 4–5 viikkoa. Tikkala asuu Ruotsissa ja muut sukulaiset eri puolilla Suomea.
– Lisäksi pappamme oli ennen kuolemaansa esittänyt toiveen tietystä hautausmaasta. Ensin piti löytää hautapaikka, sitten varattiin kirkko ja seurakuntakoti.
Suomessa pääkaupunkiseudulla hautajaisten siirtyminen kauas kuolemasta johtuu muistakin syistä kuin omaisten järjestelyistä. Seurakunnilla on rajallinen määrä työntekijöitä, mikä voi hidastaa prosessia. Suomen Hautaustoimistojen liiton mukaan Suomessa laaditaan myös vainajasta tarkat asiakirjat ja dokumentit ennen hautausta. Mahdollinen kuolinsyyntutkinta tehdään seikkaperäisesti, mikä vie aikansa.
Hautausta hidastaa sekin, että Suomessa on vähän valmiiksi lämmitettyjä hautapaikkoja.
– Talvisaikaan maa pitää lämmittää ensin, jotta hauta päästään kaivamaan. Siihen kuluu helposti viikko, kertoo liiton puheenjohtaja Sari Koukkari.