Venäjän sotilaallinen toiminta Ukrainan rajalla viime aikoina on herättänyt huolta länsimaissa. Suomen ja Venäjän energiasuhteisiin keskittynyt väitöskirjatutkija Sakari Höysniemi kertoo, että Venäjän ja Ukrainan välisen tilanteen kiristymisellä olisi konkreettisia vaikutuksia myös Suomelle.
Venäjä on viime kuukausina kerännyt noin 100 000 sotilasta ja raskasta aseistusta Ukrainan rajojen tuntumaan. Samanaikaisesti maa on esittänyt länsimaille tiukkoja vaatimuksia Euroopan turvallisuuteen liittyen.
Joulukuussa Venäjä esitti vaatimuslistan, joka oli kohdistettu erityisesti Yhdysvalloille ja Natolle. Listalla Venäjä vaati, että Nato ei saa ottaa enää uusia jäseniä. Jos vaatimuslistaan ei suostuttaisi, Venäjä ryhtyisi "tiettyihin sotilaallisiin toimiin".
Länsi on puolestaan varoittanut mahdollisen hyökkäyksen vakavista seurauksista, jotka olisivat esimerkiksi taloudellisia ja poliittisia pakotteita.
Lue myös: USA:n ja Venäjän ulkoministerit tapasivat kireissä tunnelmissa – Blinken pyysi Lavrovilta takeita siitä, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan
Lue myös: EU vastaa jykevillä talouspakotteilla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan – von der Leyen: "Transatlanttinen yhteisö on yhtenäisesti tämän takana"
Väitöskirjatutkija Sakari Höysniemi arvioi MTV Uutiset Liven haastattelussa mahdollisen sotilaallisen konfliktin seurauksia Venäjän ja EU:n suhteiden kannalta.
Venäläisten yritysten arvo heikkenee
Ensinnäkin EU:n ja Venäjän välinen diplomaattinen kanssakäyminen vähenee, jos Ukrainan rajalla sotilaallinen konflikti kärjistyy. Höysniemi kertoo, että myös markkinat reagoivat herkästi, jos Venäjä päättää lähteä sotaan.
– Tässä on jo nyt nähty, että Venäjän yritysten arvo markkinoilla on heikentynyt jo monia, monia miljardeja.
Vaikka Venäjä on onnistunut vähentämään EU:sta tuotavien tuotteiden määrää ja korvaamaan sitä kotimaisella tuotannolla, Höysniemen mukaan Venäjällä tulisi sotatilanteessa olemaan vaikeaa saada EU:lta korkean teknologian tuotteita, joita maalla itsellään ei ole.
EU-mailla ja yrityksillä on useita sijoituksia Venäjällä, ja näiden sijoitusten arvon Höysniemi ennustaa heikkenevän konfliktitilanteessa.
"Maakaasulle vaihtoehtoisia lähteitä"
Venäjä on keskeinen maakaasun toimittaja EU:lle. Höysniemi pitää epätodennäköisenä, että Venäjä lopettaisi kokonaan kaasun toimittamisen jollekin Euroopan maalle, mutta sen sijaan teollisuuden tuotannon kustannukset voivat nousta, jos Venäjä muuttaa hinnoittelua.
– Periaatteessa kaasua voi korvata muilla energiamuodoilla. Toisaalta maakaasulle on vaihtoehtoisia lähteitä, vaikka EU-tasolla venäläinen maakaasu on merkittävä.
– Venäjälle itselleen öljy on paljon merkittävämpi tulonlähde kuin maakaasu.
Bensiinin laatu voisi heiketä
Suomelle Venäjän sotatoimet Ukrainassa saattaisivat näkyä Höysniemen mukaan hintojen nousuna.
– Suomi hankkii Venäjältä runsaasti energiaa. Aiemmin on jo ollut keskustelua siitä, että öljyn laatu on heikentynyt. Venäläisen öljyn prosessointi voi olla haastavampaa, ja voi olla vaikea saada riittävän laadukasta bensiiniä.
Miten Suomi sitten pärjäisi, jos Venäjä katkaisisi öljyn toimittamisen kokonaan Suomeen?
– Tällaisia poikkeustilanteita varten Suomella on olemassa huoltovarmuusjärjestelyt jokaiselle eri polttoaineelle, Höysniemi kertoo.
Katso tutkijan haastattelu kokonaisuudessaan alla olevalta videolta.
9:58
