Euroryhmä jatkaa neuvotteluita Kreikan kanssa vasta kansanäänestyksen jälkeen.
Kreikan kansanäänestys järjestetään tämän viikon sunnuntaina, ja sen odotetaan mittaavan Kreikan halua jatkaa yhteistyötä euromaiden kanssa.
Euromaiden valtiovarainministerit käsittelivät tänään Kreikan pyyntöä kahden vuoden rahoitustukiohjelman saamiseksi Euroopan vakausmekanismista (EVM). Kreikka ilmoitti, että se on valmis hyväksymään suurimman osan velkojien viime viikonloppuna asettamista ehdoista, mutta tietyin poikkeuksin.
Reutersin haastattelemat virkamieslähteet sanovat, että kyse ei ollut pienistä muokkauksista.
Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb sanoi illalla tiedotteessaan, että euromaat ovat edelleen valmiita neuvottelemaan Kreikan kanssa tilanteen ratkaisusta.
– Ensin täytyy kuitenkin katsoa kansanäänestyksen tulos. Jotta mahdollisissa neuvotteluissa päästäisiin alkua pidemmälle, Kreikan on laadittava realistinen suunnitelma talouden pelastamiseksi tarvittavista toimista ja sitouduttava sen toimeenpanoon. Pääministeri Tsipraksen puhe ei valitettavasti vahvistanut luottamusta Kreikan hallituksen yhteistyöhaluun, Stubb arvioi.
Tsipras kehotti kansaa äänestämään vastaan
Kreikan viime hetken yritykset velkakiistan ratkaisemiseksi ovat herättäneet muutenkin vahvoja epäilyksiä lainoittajamaissa.
Euromaissa on epäilty, onko Kreikalla aitoa kompromissihalua vai onko kyse vain maan hallituksen käymästä kampanjasta kansanäänestyksen alla.
Pääministeri Alexis Tsipraksen viimeisimpien ratkaisuyritysten uskottavuutta syö se, että Tsipras on irtisanoutunut näyttävästi päättyneen tukiohjelman ehdoista. Hän kehotti kreikkalaisia äänestämään niitä vastaan juuri ennen valtiovarainministerien kokousta. Tsipras on antanut ymmärtää, että hän eroaa, jos kreikkalaiset äänestävät lainaehdoille kyllä.
Illan puheessaan Tsipras kuitenkin painotti, että aikoo jatkaa neuvotteluita lainoittajien kanssa. Euroryhmän puheenjohtaja Jerom Dijsselbloem näki tässä pientä valoa.
– Tsipraksen pitämän puheen jälkeen näen pientä edistymistä neuvotteluissa, Dijsselbloem sanoi.
Kreikka toivoo EKP:n jatkavan hätärahoitusta
Kreikan toimia voi selittää myös se, että hallitus haluaa viestiä Euroopan keskuspankille neuvottelutilanteen olevan yhä kesken. EKP voisi saada tästä perustelun jatkaa kreikkalaispankkien hätärahoittamista.
Maan pankkijärjestelmää kannattelevaa rahoitusta on vaikeampi perustella nyt, kun Kreikalla ei enää ole voimassa olevaa tukiohjelmaa. Se raukesi tiistaina. Rahahanojen katkaisu olisi raju toimenpide, koska se voisi pakottaa Kreikan hallituksen ottamaan nopeasti drakmat käyttöön.
Neuvottelutilannetta on aiemmin sekoittanut se, että Ranska ja EU-komissio yrittivät sorvata ratkaisua, jolla koko kansanäänestys peruttaisiin.
– Jos odotamme kansanäänestykseen asti, on riski, että alkaa kaaoksen ja tuntemattoman aika, Ranskan presidentti Francois Hollande sanoi ennen euroryhmän kokousta.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble puhuivat sen puolesta, että Kreikka-neuvotteluita jatketaan vasta kansanäänestyksen jälkeen.