Kreikan viivyttely lainoittajien kanssa on osa poliittista neuvottelutaktiikkaa. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Hänen mukaansa Kreikan johto koettelee velkojiensa rajoja ja haluaa näyttää Syriza-puoluetta äänestäneille, että Kreikka ei suostu helpolla lainoittajiensa ehtoihin. Syriza nousi hallitusvastuuseen lupaamalla helpotuksia tukipakettien ehtoihin.
– Politiikan kääntäminen äänestäjien edessä on Kreikalle hankalaa. Nyt näyttää siltä, että Syriza ei voi lunastaa vaalilupauksiaan, vaan sen on jatkettava samalla tavalla kuin kritisoimansa hallitus, Tiilikainen sanoo.
Tästä on kyse: Kreikan tuki jo 240 miljardia
– Kreikka neuvottelee veloistaan niin sanotun troikan kanssa. Siihen kuuluvat EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
– Voimassa olevan toisen tukipaketin viimeinen lainaerä eli 7,2 miljardia euroa odottaa nyt Kreikan hallituksen talousuudistusehdotuksien hyväksyntää.
– Kreikan pitää maksaa IMF:lle kesäkuun loppuun mennessä lainanlyhennystä 1,6 miljardia euroa.
– Kreikka sai talouskriisinsä ensimmäisen hätälainan, 110 miljardia euroa, keväällä 2010.
– Toinen tukilainapaketti, 130 miljardia euroa, hyväksyttiin keväällä 2012.
Kreikka lähetti aamulla esityksensä tukilainan uusista ehdoista. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan ehdotus tuli liian myöhään, eikä lainoittajilla ole ollut tarpeeksi aikaa arvioida sitä. Stubb osallistui tänään ylimääräiseen euroryhmän kokoukseen, joka päättyi jälleen tuloksetta.
– Ensimmäinen (esitys) taisi lähteä kello yhdeltä aamulla. Seuraava tuli kello seitsemältä, jossa todettiin, että se ensimmäinen oli väärä, Stubb kertoo.
Kreikan eläkeikä ja arvonlisävero nousuun
Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat todennäköisesti myöhemmin tällä viikolla käsittelemään Kreikan hallituksen lähettämiä ratkaisuehdotuksia.
Uudessa esityksessä Kreikka lupaa nostaa eläkeikää asteittain 67 vuoteen ja modernisoida eläkejärjestelmää. Ehdotuksen mukaan Kreikka korottaa yleistä arvonlisäveroa 23 prosenttiin. Nykyisin sähkön ja ruoan verotus on poikkeuksellisesti 13 prosenttia sekä lääkkeiden ja kirjojen 6 prosenttia.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kertoi kokouksen jälkeen tiedotustilaisuudessa, että seuraavaksi Kreikan ehdotuksia on arvioitava huolella virkamiestasolla eli lainoittajia edustavan troikan kesken. Troikan muodostavat Euroopan keskuspankki EKP, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU-komissio.
– Uusi esitys on pohja neuvottelujen käynnistämiseksi uudelleen.
Ehdotukset rakenteellisista uudistuksista heikkoja
Stubbin mukaan maanantain hätäkokouksista ei alun alkaenkaan odotettu vielä lopullista ratkaisua lainaohjelman jatkosta.
– Varmaankin enemmän oli tavoitteena luoda ilmapiiri sille, että saamme sopimuksen syntymään vielä tämän viikon aikana.
Stubb sanoo kuitenkin olevansa pettynyt prosessiin, jossa sovun hierominen on jätetty viime tinkaan ja ministereitä lennätetään Brysseliin ilman kunnollista valmistelua. Stubbin mukaan Kreikan uusimmat ehdotukset rakenteellisista uudistuksista ovat heikkoja.
Kokouksen järjestäminen on ollut kädenojennus Kreikalle, joka on toivonut, että neuvotteluja käytäisiin virkamiesten sijaan korkeimmalla poliittisella tasolla. Korkean tason hätäkokoukset kutsuttiin koolle, koska Kreikan tukiohjelma erääntyy kuun lopussa eikä lainaohjelman jatkosta ole päästy sopuun.
Ellei sopua uuden tuen ehdoista synny, Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi. Kreikka tarvitsee ohjelmaan sidotun 7,2 miljardin euron tukilainan selvitäkseen Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle kesäkuun lopussa erääntyvästä 1,5 miljardin lainastaan.