Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on kiinnostunut Euroopassa käytävistä hevonsenlihakohuun liittyvistä oikeudenkäynneistä.
Hollannissa tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä on syytettynä henkilö, jonka epäillään välittäneen 300 tonnia hevosenlihaa naudanlihana eurooppalaisille yrityksille. Tapaus juontaa juurensa vuoteen 2013, jolloin havaittiin naudanlihaksi väitettyjen einestuotteiden sisältäneen hevosenlihaa. Kohun seurauksena eri puolilla Eurooppaa kaikkiaan 50 000 tonnia elintarvikkeita vedettiin markkinoilta.
Suomessa vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä tai asiaan liittyvää tutkintaa ei ole käynnissä. Evira seuraa kuitenkin elintarvikepetoksia koskevia oikeudenkäyntejä suurella mielenkiinnolla.
– EU-tasolla elintarvikelainsäädäntö on monien maiden osalta vielä heikko, mitä tulee elintarvikepetosten rangaistusasteikkoon. Lainsäädäntöä onkin haluttu kehittää ja rangaistuksia koventaa. Kiinnostavaa on seurata, mitä tapausten käsittelyistä seuraa, sanoo ylitarkastaja Jussi Peusa Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä.
Elintarvikeväärennösten näyttäminen toteen on vielä varsin hankalaa. Peusan mukaan suurimmissa EU-maissa on omat valvonta- ja tutkintayksiköt elintarvikealan petostapauksiin, mutta oikeusistuimeen ja mahdollisiin tuomioihin asti edetäkseen juttu tarvitsee eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja tutkintaa sekä asiaan perehtyneitä oikeusoppineita.
– Ongelmana on, että elintarvikealan erityispiirteisiin ja elintarvikkeisiin perehtyneitä syyttäjiä ei kaikissa maissa välttämättä ole ja suuremmissakin vain harvalti.
Evira testasi viime kesänä vielä toisen kerran lihavalmisteita ilmoittamattoman hevosenlihan varalta. Tarkoituksena oli selvittää, onko tilanne parantunut vuodesta 2013. Valvontaprojekti paljasti, että väärennösten määrät ja tapaukset olivat koko EU:n laajuisesti huomattavasti vähentyneet.
– Tällä hetkellä ei ole havaittavissa mitään selkeitä trendejä liittyen väärennöksiin, sanoo Peusa. – Viime kesän jälkeen ei ole tullut esille EU:ssa tai EU:hun laajemmalti levinneitä tapauksia.
Hevosenlihakohua lukuun ottamatta Pohjois-Eurooppa on toistaiseksi säästynyt melko hyvin elintarvikepetoksilta. Sen sijaan ilmi tulleita petostapauksia on selvästi laajemmin eteläisessä Euroopassa ja esimerkiksi Britteinsaarilla. Selittäviä tekijöitä ovat ainakin laajemmat markkinat ja viranomaisten Pohjois-Eurooppaa mittavampi panostaminen petoksellisen toiminnan tunnistamiseen.
– Tapaukset liittyvät usein samoihin elintarvikeryhmiin, kuten oliiviöljyihin ja esimerkiksi kalastustuotteiden alkuperän väärentämiseen tai alkoholin jatkamiseen jollakin toisella aineella, kertoo Peusa.
Suomessa on toiminut viime syksystä asti elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä. Ryhmässä on jäseniä Evirasta, maa- ja metsätalousministeriöstä, Tullista, Poliisihallituksesta, Verohallinnosta, syyttäjälaitoksesta ja Valtakunnanvoudinvirastosta.