Elintarvikeyritykset saavat huonoja tarkastusarvosanoja esimerkiksi hygieniaongelmista

Asia selviää STT:n Ruokavirastolta saamista tiedoista.

Pienten toimijoiden ohella ongelmia ilmeni ainakin yhdessä suureen ravintolaketjuun kuuluvassa ravintolassa.

–  Kyllä ne usein liittyvät yleiseen hygieniaan, lämpötiloihin tai pakkausmerkintöihin. Nämä ovat ne yleisimmät syyt, kuvailee Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosaston johtaja Marjatta Rahkio kieltotoimenpiteisiin johtaneita syitä.

Viranomainen voi kieltää toiminnan osia, jos ne aiheuttavat vaaraa terveydelle

Elintarvikelain mukaan valvontaviranomainen voi kieltää muun muassa elintarvikkeen alkutuotannon, valmistuksen, viennin, tarjoilun ja muun käytön, jos elintarvike tai siitä annetut tiedot, alkutuotantopaikka, elintarvikehuoneisto tai siellä harjoitettava elintarviketoiminta aiheuttavat tai niiden epäillään perustellusti aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle.

Kielto voidaan määrätä väliaikaisesti asian selvittämisen tai epäkohdan korjaamisen ajaksi. Väliaikainen kielto on voimassa, kunnes valvontaviranomainen antaa asiassa lopullisen ratkaisunsa.

Terveysvaaraan perustuva kielto voi tulla kysymykseen esimerkiksi jos elintarvike on selvästi pilaantunut, epäasianmukaisesti sulanut tai elintarvikehuoneisto on epähygieeninen. Vuoden 2022 aikana kieltoja oli asetettu heinäkuun alkuun mennessä yhteensä 15.

Huonot arvosanat ovat lisääntyneet hieman

STT pyysi Ruokavirastolta vuoden 2022 Oiva-raporteista sellaiset tarkastusraportit, joiden kuluttajille näkyvä hymiöarvosana on huono.

Ravintoloissa asiakkaille näkyvissä Oiva-raporteissa hymyilee iloinen naama, jos elintarvikevalvontaviranomaiset ovat katsoneet toiminnan olevan "oivallista". Surullisen naaman merkki taas kertoo, että toiminnassa on havaittu puutteita.

Vuodesta 2013 alkaen kerätyssä Oiva-raportissa elintarvikevalvontaviranomaiset arvioivat yritysten elintarviketurvallisuutta asteikolla "oivallinen", "hyvä", "korjattavaa" ja "huono". Rahkion mukaan huonojen arvosanojen osuus on pysynyt hyvin samoissa lukemissa vuodesta toiseen, mutta lievää lisääntymistä on havaittu.

–  Pientä muutosta on vuoden 2019 jälkeen alkanut ilmenemään. Huonoja arvosanoja on pikkaisen enemmän, puhutaan siis 1–2 prosentista, hän sanoo.

Lue myös: Kaksi ihmistä kuoli syötyään ostereita Floridassa – tällainen riski niiden syömisessä piilee myös Suomessa

Sikabaarin Lihatuote -yrityksen kaltaisia tapauksia tulee ilmi pari vuodessa

Kesäkuussa Ruokavirasto kertoi määränneensä ylivieskalaisen elintarvikeyhtiö Sikabaarin Lihatuote Oy:n valmistamat tuotteet hävitettäväksi. Hävittämispäätös koski kaikkia yrityksen tuotteita. Sikabaarin Lihatuote joutui hävittämään 30  000 euron edestä lihatuotteita Ruokaviraston määräyksestä, koska Ruokavirasto totesi, ettei tuotteiden turvallisuudesta voitu varmistua.

Rahkio kertoo, että vastaavat tapaukset ovat melko harvinaisia, mutta niitä tulee kuitenkin ilmi yksi tai kaksi vuodessa.

–  Joka vuosi on jokin kyllä nyt viime aikoina ollut. Täytyy sulkea tai antaa jokin hyvin tiukka määräys, että tämä ja tämä asia pitää hoitaa ja sitten saatte toimia.

Viime vuonna huonoja arvosanoja annettiin Rahkion mukaan kaiken kaikkiaan 26 kappaletta, kun tarkastuksia tehtiin yhteensä noin 15  000. Isot ongelmat eivät ole Rahkion mukaan yleisiä tarkastetuissa yrityksissä. Suuria puutteita on vain pienellä osalla.

–  Tietysti lämpötilahallinta on haastavaa, ja hyvässäkin yrityksessä voi olla siinä ongelmaa, hän kertoo.

–  Pakastaminen ja sulattaminen näyttävät olevan vaikeita asioita hoitaa hygieenisesti.

Lue myös: Ruokavirasto määräsi kaikki Sikabaarin Lihatuote Oy:n tuotteet hävitettäväksi

Seurantatarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta

Elintarvikelain mukaan kaikkien suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevien elintarvikealan toimijoiden on julkistettava Oiva-raportti. Elintarviketoiminnan tarkastuksesta annetun viimeisimmän raportin on oltava helposti saatavilla elintarvikealan toimijan nettisivuilla tai muulla vastaavalla tavalla.

Lisäksi elintarvikehuoneistossa, jossa kuluttajat asioivat, on raportin oltava esillä sisäänkäynnin yhteydessä tai muussa kuluttajalle helposti havaittavassa paikassa. Jos ravintola saa arvosanaksi "korjattavaa" tai "huono", tekevät elintarvikeyrityksiä valvovat Oiva-tarkastajat aina seurantatarkastuksen.

Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan uusi tarkastus tehdään määräajassa ja epäkohdan korjaamisesta sovitaan mahdollisuuksien mukaan toimijan kanssa. Seurantatarkastus tehdään ennalta ilmoittamatta joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Rahkion mukaan esimerkiksi elintarvikepetosepäilyissä tarkastukset tehdään usein ilmoittamatta. Elintarvikepetokset ovat Elintarviketeollisuusliiton mukaan rikoksia, joissa esimerkiksi tuotteen alkuperämaa tai päiväys ilmoitetaan tahallisesti väärin, tuotteessa käytetään tahallisesti eri raaka-ainetta kuin sen pakkauksessa on ilmoitettu tai tuotetta on laimennettu ilmoittamatta siitä ostajalle.

–  Vuoden mittaan nousee 1–5 tällaista epäilyä, jotka sitten johtavat yllätyskäyntiin. Petosepäilyjä on vuositasolla sitten huomattavasti enemmän.

Lue myös: Ruoanvalmistustuotteessa pilaantumisvaara – jos ostit tätä erää, hävitä tuote