Ex-SM-liigahyökkääjältä yllätyspaluu – Topi Nättinen, 29, hyppää kaukaloon muuttuneena miehenä: "Useammat itkut on väännetty"

Helsingissä nykyään asuvan jyväskyläläislähtöisen Nättisen, 29, elämässä on pitänyt viime vuosina kiirettä jääkiekon asiantuntijatöiden, podcastin ja sosiaalitieteiden yliopisto-opiskeluiden myötä. Edellisten kahden kauden ajan entinen hyökkääjä oli vetämässä aamujäitä U18-ikäluokan Jokerit/Viikingit-SM-sarjajoukkueelle, ja mies on myös huolehtinut säntillisesti kunnostaan. 

European Trophyn voittoa ja nuorten maailmanmestaruutta pelivuosinaan juhlinut Nättinen ehti saada aikanaan maljansa täyteen häntä kuluttaneesta huippukiekkoilijan arjesta. Pelaajauransa jälkeen uuden sivun käännettyään hän kuitenkin alkoi taas nauttia lajista muissa rooleissaan koko sydämellään. Alitajuntaan hiipi ajan kuluessa vaivihkaa ajatus siitä, että lajia voisi joskus vielä pelatakin.

Sitten IFK Mariehamnin jääkiekkojoukkueen GM:nä ja päävalmentajana toimiva tuttu Calle Juslin-Nyqvist laittoi Nättisen yllättäneen viestin. Kaksikko tutustui toimittuaan samaan aikaan Jokerit/Viikingit-juniorijoukkueen apuvalmentajina, ja Juslin-Nyqvist halusi nyt Nättisen vetonaulaksi pelaamaan Maarianhaminaan.

Ruotsin viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla kolmosdivisioonassa kiekkoileva IFK Mariehamn havittelee paitsi sarjanousua myös ottelua, jossa piskuiseen halliin saataisiin mukavasti porukkaa: ainakin 500–600 katsojaa. Juslin-Nyqvist uteli, voisiko Nättinen auttaa noin 350 katsojan keskiarvolla kotipelejään pelannutta joukkuetta.

Nättisen tarvitsi miettiä kaverinsa kysymystä vain puoli minuuttia. Hän päätti lähteä "siistin kuuloiseen juttuun" ehdottomasti mukaan sikäli kuin aikataulut antaisivat myöten. 

Sopivaksi pelipäiväksi seuloutui 17. helmikuuta, jolloin IFK Mariehamn isännöi Älta IF:ää. Nättinen aikoo suunnata Maarianhaminaan treenaamaan joukkueen kanssa kaksi päivää aiemmin torstaina, ja ottelu tahkotaan lauantaina.

– Olin tehnyt rauhan itseni kanssa, että paluumatsia ei välttämättä ikinä tule. En olisi mihin tahansa päin Suomea lähtenyt ja kenen tahansa kutsuun myöntävästi vastannut. Minua kysyi kuitenkin hyvin tuntemani ihminen, ja tähän yhdistyi hauska keissi urheiluromantiikkaa Maarianhaminassa ja Ruotsin sarjassa, niin lähden mielellään auttamaan. Saan samalla itse hienon kokemuksen, Nättinen kertoo.

All in

Ruotsin sarjakiekkoa aiemmin urallaan maan toiseksi korkeimmalla sarjaportaalla HC Vita Hästenissä pelannut Nättinen tekee selväksi, että hän on hyppäämässä kaukaloon tosissaan. 

Nättinen haluaa kunnioittaa ottelutapahtumaa saapumalla paikalle kunnossa. Vapaa-ajallaan viime vuosina aika ajoin jäällä käynyt mies pyrkii saamaan alle ainakin viidestä kymmeneen jääharjoitusta varusteet päällä "kunnollisen hikoilun" kera.

Nättinen on huomannut, ettei kosketus kiekkoon ole kadonnut, mutta hän haluaa vielä hioa luistelukuntoaan otteluun. Sarjatasoa hän ei ole aliarvioimassa.

– Kyllä minä niin kova kilpailija olen, että on oikeastaan ihan sama, onko sarja SM-liigaa tai mitä tahansa, olen all in. On myös siistiä mennä paikalle, kun lyö kaiken likoon. Ei tarvitse jälkeenpäin jossitella, että olisinpa vetänyt täysiä.

Nättisellä on peliin hänen sanojensa mukaan jopa "yllättävän kova lataus". Hän makustelee saavansa kokea vielä kerran pelipäivän tunteen, joka on hänelle "niin fyysinen kuin henkinen kokemus".

Ennen kaikkea Nättinen on astelemassa askiin henkisesti kasvaneena uudenlaisena ihmisenä sen jälkeen, mitä hän on käynyt viime vuosina läpi.

"Kaikki sellainen on loppunut"

Nättisen ura päättyi SM-liigan pudotuspeleissä keväällä 2021 Tapparan paidassa. Osa on ajatellut, että päätöksellä olisi ollut yhteys Nättisen aivoinfarkteihin, joista hän on sittemmin kertonut Ylelle, mutta Nättinen koki infarktinsa myöhemmin vuoden 2021 joulukuussa.

Nättisen kehonosat puutuivat, sittemmin hänen kasvojensa toinen puoli ei noussut hymyillessä, ja hänellä todettiin kaksi aivoinfarktia. Hän makasi jouluna 2021 aivoinfarktipotilaana sairaalassa. Asteittain normaaliin elämään palannut ja kuntoon toipunut Nättinen syö lopun elämäänsä verenohennuslääkettä. 

Nättisen uran jälkeen kokema on vaikuttanut suuresti entisen ammattikiekkoilijan olemiseen ja ajatuksiin elämästä. Hän sanoo pystyvänsä arvostamaan kulloistakin hetkeä ja vaalimaan terveyttä, vaikka "ei haluakaan jeesustella", että hänestä olisi tullut "terveysfriikki".

– Olen kuitenkin kuunnellut omaa kroppaa ja tuntemuksiani tosi herkästi kokemani jälkeen. Kaikki sellainen, että menee lääkäriin vasta kun käsi roikkuu, on loppunut. Urheilu-uralla tuli esimerkiksi totuttua touhuamaan kaikkea aika heikossa hapessa, mutta sen jälkeen on tullut muutos.

Nättinen alleviivaa, että on ok nostaa kätensä pystyyn ja myöntää tarvitsevansa apua. Kaikesta ei tarvitse yrittää puskea väkisin omin neuvoin yli.

Toisaalta vaikeina hetkinä on hyvä muistaa, miten vahva on pystynyt paikoin olemaan.

– Välillä kun pysähtyy ja näkee jonkun vaikka kokeneen samanlaista, se koskettaa ja tulee olo, että hetkinen, on sitä aika kovistakin paikoista tullut selvittyä. Osaa olla jollain tapaa ylpeä ja kiitollinen itsestään.

Terapia elämän paras päätös

Nättinen on purkanut kokemuksiaan myös terapiassa, jossa käymisen hän aloitti jo peliuransa loppupuolella neljä vuotta sitten.

– On ollut elämäni paras päätös mennä terapiaan. Voin vahvasti suositella sitä kaikille, menee sitten hyvin tai huonosti. Se on ollut todella tärkeä osa ainakin omaa elämääni ja kasvuani. Useammat itkut on terapiassa väännetty esimerkiksi siitä, kuinka kova paikka ne infarktit olivat.

Nättinen on miettinyt, että hänen elämänsä oli pienestä kiinni ja hän olisi voinut kuolla infarkteihin. Silti hän huomaa helposti vähättelevänsä kokemaansa ulkopuolisille.

– Ihmisellä on defenssinä hyvin luonnollista vähätellä sitä ja puhua, että ei se vaikuttanut. Terapeutin kanssa on kuitenkin käyty läpi, että ei ole mitään syytä tai tarvetta vähätellä sitä. Se on ollut aito kokemus, ja jokainen saa kokea sen just niin kuin haluaa. Ja onhan se ollut aika iso mälli niin henkisesti kuin fyysisesti.

"Puhelin auki ja mieli kirkas"

Moisen koettelemuksen jälkeen "pyhimpään" – pukukoppiin – palaamisessa vielä kerran pelaajan roolissa on jotain kaunista ja urheiluromanttista. Olkoonkin että Nättinen ei ole pukukoppiarkea sinänsä kaivannut ja hän on puhunut kopeissa vallinnutta, toksiseksi kokemaansa machokulttuuria vastaan.

– Pelaajana kopeissa eli tosi vahvasti ja otti sieltä kaikki asiat itseensä. Tunsi, koki ja eli sitä arkea kopin kautta. Tämän pystyy kuitenkin siirtämään eri lokeroon yksittäisenä viikkona ja yksittäisenä pelinä. Tässä otetaan vain siistit jutut jääkiekosta: yksi treeni ja yksi peli, ja pääsee vähän fiilistelemään.

Voiko Nättinen toisaalta olla varma, että paluu jää vain yhteen peliin?

– Ikinä en sano, että ei ikinä, sen olen oppinut tässä. Puhelin on auki ja mieli on kirkas, mutta tarjouksen pitää olla houkuttelevaa ja mielenkiintoista. Pelaamisessa täytyy olla joku järki, puhutaan vaikka hyväntekeväisyydestä tai muusta funktiosta.

– On täysin mahdollista, että tämä jää ainoaksi peliksi. Tämä voi olla alku myös sille, että tällaisesta tulee hauska tapa. En kuitenkaan itse ainakaan aktiivisesti aio asioita sen enempää edistää, tai siltä ainakin tällä hetkellä tuntuu. Nyt uskaltaisin sanoa, että homma jää tähän yhteen otteluun ainakin toistaiseksi, Nättinen paketoi.