Georgij Alafuzoffin syytetään säilyttäneen suurta määrää salaista materiaalia kotonaan. Hän on sanonut vain yrittäneensä tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.
Helsingin hovioikeudessa päättyy tänään poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa syytettynä on Puolustusvoimien ja EU:n entinen tiedustelupäällikkö.
Käsittelyn viimeisenä päivänä kuullaan osapuolten loppulausunnot, ja muista päivistä poiketen käsittely on julkinen. Tätä ennen vain oikeudenkäynnin ensimmäinen päivä oli avoin yleisölle.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffia syytetään törkeästä palvelusrikoksesta. Syyttäjän mukaan Alafuzoff oli säilyttänyt kotonaan suurta määrää salassa pidettävää materiaalia. Materiaalia oli syyttäjän mukaan muun muassa kahdella tietokoneella, jotka oli kytketty yleiseen tietoverkkoon.
Vaaditaanko ehdotonta vankeutta?
Alafuzoff on kiistänyt syytteen. Hän sanoo vieneensä materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin. Myöskään syyttäjä ei ole katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.
Epäillyn rikoksen tekoaika on vuosina 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Käsittelyn alussa syyttäjä vaati Alafuzoffille vähintään vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta. Silloin ei vielä tarkennettu, vaaditaanko vankeutta ehdollisena vai ehdottomana. Jos oikeus tuomitsisi Alafuzoffille yli kaksi vuotta vankeutta, syyttäjä on vaatinut myös sotilasarvon menetystä.
Oikeudessa tiukat turvatoimet
Alafuzoffin korkean sotilasarvon takia syytettä on käsitelty ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Tapauksen ja siihen liittyvien tietojen luonteen takia istunnot järjestetään käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja.
Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin on ollut kielletty. Asianosaisilla on käytössään salissa oikeuden antamat ja tarkistamat tietokoneet.
Kotietsintä liittyi Helsingin Sanomien tutkintaan
Materiaalit löytyivät Alafuzoffilta maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan viime vuoden lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.