Ex-tiedustelupäällikkö haki merkittävää virkaa, mutta jäi viime hetkellä hausta pois – samaan aikaan HS julkaisi turvatietoja paljastaneen jutun, ja tietovuodosta epäillään samaista amiraalia

Tietovuotoepäilyn kohteeksi päätynyt kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff haki johtavan asiantuntijan virkaa valtioneuvoston kansliasta (VNK) vain hieman ennen kuin Helsingin Sanomat julkaisi tietovuototutkintaan johtaneen jutun Viestikoekeskuksesta joulukuussa 2017. Tutkinnassa on selvitetty sotilastiedustelun aineistojen päätymistä Helsingin Sanomille.

STT:n tietojen mukaan Alafuzoff eteni hakuprosessin toiselle kierrokselle, mutta jätti palauttamatta siinä vaaditut videohaastattelutehtävät.

Lue lisää aiheesta: Tietovuodosta epäilty ex-tiedustelupäällikkö mukana valtioneuvoston Venäjä-hankkeessa

Turvallisuusanalyysin johtavan asiantuntijan tehtävä tuli auki marraskuun lopulla 2017. Hakuaika päättyi 11. joulukuuta. Viisi päivää myöhemmin Helsingin Sanomat julkaisi jutun Viestikoekeskuksesta. Pian sen jälkeen poliisi aloitti asiasta esitutkinnan.

Alafuzoffin hakemaa virkaa ei lopulta koskaan täytetty, ilmenee STT:n pyytämistä asiakirjoista.

– Valtioneuvoston kanslia päätti keskeyttää hakuprosessin, koska hakijoiden joukossa ei ollut avoinna olleeseen tehtävään sopivia henkilöitä, sanoo henkilöstöasioista vastaava johtava asiantuntija Leena Morri STT:lle sähköpostitse.

Alafuzoff ei ole vastannut STT:n lukuisiin yhteydenottoyrityksiin.

Yli kaksi vuotta kestänyt esitutkinta loppusuoralla

Valtioneuvoston kansliasta ei haluttu kommentoida hakua tarkemmin. Virkaan esitettävästä henkilöstä oli määrä tehdä turvallisuusselvitys, joka vaatii aina oman suostumuksen.

STT:n tiedossa ei ole tarkkaa ajankohtaa, jolloin Helsingin Sanomien tietojen alettiin epäillä olevan peräisin Alafuzoffilta. Ainakin alkuun tapausta tutkittiin virkasalaisuuden rikkomisena, mutta rikosnimikkeet ovat saattaneet muuttua tutkinnan kuluessa.

Poliisi ei ole missään vaiheessa vahvistanut edes sitä, epäileekö se jotakuta. Alafuzoffin asema vuotoepäiltynä tuli julkisuuteen, koska STT uutisoi siitä viime heinäkuussa. Tietovuotoepäily näin korkeassa sotilasvirassa on erittäin poikkeuksellinen.

Kaiken kaikkiaan yli kaksi vuotta kestänyt tutkinta Helsingin Sanomien jutusta on yhä kesken. Sen aikana on käyty omaa oikeusprosessiaan lehden toimittajan kotiin tehdystä kotietsinnästä ja siinä takavarikoidusta tiedostosta. Kotietsinnän on todettu olleen laillinen, mutta korkein oikeus ei viime joulukuussa antanut poliisille lupaa käyttää takavarikoitua tiedostoa.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Janne Järvinen sanoi joulukuussa, että jutun tutkinta oli jo loppusuoralla, mutta että se ei valmistuisi ainakaan ennen maaliskuuta. Esitutkinnassa selvitetään paitsi tietojen alkuperää, myös lehden päätöstä julkaista ne.

Turvallisuusanalyysia esimerkiksi hybridiuhista

Alafuzoffin vuonna 2017 hakema virka oli merkittävä. Aihepiiriksi oli määritelty muun muassa hybridiuhkien analysointi. Tehtävänä olisi ollut tuottaa "laajaan turvallisuuteen liittyvää poikkihallinnollista analyysia, koota asiantuntijaverkostoja ja toimia kansainvälisen tason yhteyshenkilönä eri viranomaisten ja muiden tahojen suuntaan".

Virka oli tarkoitus täyttää viiden vuoden määräajaksi. Sitä haki yhteensä 30 henkilöä. Palkaksi oli määritetty 4250 euroa kuussa, minkä päälle maksettaisiin henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa lisää enimmillään 50 prosenttia.

Valtioneuvoston kanslia päätti maaliskuussa 2018 jättää viran täyttämättä, koska "tehtävän sisältöä ja vaativuutta on arvioitu uudelleen". Johtavan asiantuntijan sijasta palkattaisiinkin asiantuntija tai erityisasiantuntija.

Vuotta myöhemmin Alafuzoff oli mukana toisessa hakuprosessissa. Tuolloin, loppuvuodesta 2018, hän haki neuvottelevaksi virkamieheksi puolustusministeriöön, tehtävänä sotilastiedusteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon valmistelu.

Kuten aiemmin on uutisoitu, tässä haussa Alafuzoff eteni loppusuoralle asti. Virkaan valittiin kenraalimajuri (evp) Harri Ohra-aho, joka oli juuri jäänyt pois Puolustusvoimien tiedustelupäällikön tehtävästä.

Ohra-ahon edeltäjä tiedustelupäällikkönä oli Alafuzoff, joka hoiti virkaa 2007–2013. Sen jälkeen hän johti EU:n sotilastiedustelua vuosina 2013–2016.

Pääpuhujana neuvostomarsalkan muistoseminaarissa

Kotimaan julkisuudessa Alafuzoffia on aktiiviuransa jälkeen nähty yksittäisissä alansa tilaisuuksissa. Lokakuussa 2018 hän kävi luennoimassa myös venäläisyleisölle, aiheenaan sotilastiedustelun rooli rauhan ylläpitämisessä 21. vuosisadalla. Luentotilaisuus oli omistettu Neuvostoliiton asevoimien komentajan, marsalkka Nikolai Ogarkovin muistolle, ja Alafuzoff oli sen pääpuhuja.

Ajankohta oli sikäli kiinnostava, että samaan aikaan lännen ja Venäjän välillä käytiin kiivasta keskustelua Britannian Salisburyn hermomyrkkyiskusta ja Venäjän sotilastiedustelun yhteydestä siihen.

– Tiedustelu ei ole hämäriä tarinoita kostosta pettureille, kuittasi Alafuzoff heti alkuun.

Hän moitti painokkaasti, ettei tiedustelussa ole nykyään mahdollista saavuttaa kunnon tuloksia, koska työntekijät ovat niin huonoja, "ei pelkästään Venäjällä vaan myös Suomessa ja muissa maissa".

Erikseen kritiikkiä saivat Suomen sotilastiedustelun Venäjä-suhteet. Alafuzoff muistutti yleisölle, että hän itse oli opiskellut Venäjän asevoimien arvostetuimmassa oppilaitoksessa yleisesikunta-akatemiassa.

– Valitettavasti aika on muuttunut, enkä tiedä juurta jaksain, kuinka hyvin minun jälkeeni palvelevilla tiedustelun päälliköillä on yhteyksiä Venäjän Federaatioon, hän sanoi.

– Nyt meidän sotilasasiamiehemme, joka istuu Moskovassa, opiskeli King’s Collegessa Lontoossa venäläistä yhteiskuntaa ja Venäjän asevoimia. Tätä kehitystä en pidä myönteisenä, hän totesi.

Tutkimuskumppanit eivät tienneet rikosepäilystä

Samoihin aikoihin 2018 Alafuzoff haki konsulttiyritys Eurofactsin kanssa valtioneuvoston kanslian tilaaman Venäjä-tutkimushankkeen toteuttajaksi. STT ja Lännen Media uutisoivat hankkeesta tammikuussa.

Asiakirjoista ilmenee, että Eurofacts kilpaili hankkeen toteuttamisesta konsulttiyritys Hellenberg Internationalin kanssa. Eurofacts voitti, ja Alafuzoff ryhtyi Venäjän strategista viestintää koskevan hankkeen vetäjäksi. Valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että tekijöillä on erityisen vahvaa Venäjään ja sen vaikuttamiseen liittyvää osaamista.

Tiettävästi Alafuzoff ei ollut kertonut rikosepäilystään sen enempää hankkeen tilaajalle kuin tutkimuskumppaneillekaan, vaan epäily tuli heidän tietoonsa vasta viime kesän uutisesta.

– Luimme siitä lehdestä niin kuin kaikki muutkin, sanoi puolustusministeriön erityisasiantuntija Terhi Ylitalo STT:lle tammikuussa. Ylitalo toimii hankkeen yhteyshenkilönä ministeriössä.

Hän ei halunnut spekuloida, olisiko tieto rikosepäilystä vaikuttanut valintaan ja tähdensi, että Suomen oikeusjärjestelmässä ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Blogikirjoituksista luovuttiin, raportti tulossa keväällä

Alafuzoffin johtama hanke on loppusuoralla, sillä määräpäivä oli helmikuun lopussa. Ylitalon mukaan loppuraportti alkaa olla valmis.

– En uskalla luvata, että se tulee maaliskuussa, mutta ihan varmasti tässä kevään korvalla, hän sanoo.

Loppuraportti on suunnitellun mukaisesti julkinen. Vielä hakemusvaiheessa valtioneuvoston kanslia edellytti, että hankkeesta olisi hyvä viestiä laajemmalle yleisölle jo valmisteluaikana. Myös Eurofacts oli tähän valmis.

– Tutkimushanke on valmiina jo itse tutkimusvaiheen aikana tiedottamaan joko yleisöesitysten tai blogikirjoitusten muodossa selvitetyistä asioista ja alustavista tutkimustuloksista, luvattiin asiakirjoissa.

Yleisöesityksiä tai blogikirjoituksia ei ole kuitenkaan tulossa.

– Jo kesäkuussa todettiin, että tämä hanke on niin laaja, että keskitytään tähän raporttiin. Se palvelee kaikkein eniten selvitystyötä, että loppuraportti on laaja ja kattava, puolustusministeriön Ylitalo muotoilee.

Valtioneuvostan kanslian koordinoimat tutkimushankkeet valmistellaan työryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki ministeriöt. Työryhmän puheenjohtajana toimii VNK:n valtiosihteeri. Kun Venäjä-tutkimushankkeesta päätettiin, valtiosihteerinä oli Paula Lehtomäki (kesk.).

Lehtomäki ei suoralta kädeltä muista kyseistä hanketta. Hän huomauttaa, että vastaavia hankkeita on useita kymmeniä vuosittain.

– Minulla ei ole tästä sellaista muistikuvaa, että voisin tätä kommentoida, hän vastaa kysymykseen siitä, oliko Alafuzoffin rikosepäily esillä hankkeesta päätettäessä.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.