Ex-venäläisdiplomaatti syyttää "pelkuri"-länttä Ukrainan hyökkäyksen ongelmista

Yksittäiset aseet eivät voita sotaa, sanoo ex-venäläisdiplomaatti.

Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi totesi äskettäin brittilehti Economistin haastattelussa, että sota Ukrainassa on pattitilanteessa

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kiirehti saman tien kiistämään armeijansa komentajan arvion. 

Rintamakartta tukee Zaluzhnyin lausuntoa: Sen enempää Ukraina kuin Venäjäkään ei ole edennyt huomattavasti sitten loppuvuoden 2022.

Entinen venäläisdiplomaatti Boris Bondarev kuvailee nykyistä tilannetta "surulliseksi" ja syyttää asiasta Moscow Times -mediassa julkaistussa mielipidekirjoituksestaan suurelta osin länsimaita.

– Ongelma johtuu suurelta osin Ukrainan armeijan kroonisesta alivarustamisesta, joka johtuu Ukrainan päättämättömistä ja usein pelkurimaisista länsiliittolaisista, Bondarev kirjoittaa.

Bondarev työskenteli Venäjän YK:n Geneven suurlähetystössä vuoden 2022 toukokuuhun saakka, jolloin hän ilmoitti eronneensa Venäjän suurhyökkäyksen vuoksi.

Bondarev mielestä länsimaat ovat suhtautuneet ristiriitaisesta Venäjän suurhyökkäykseen sen alusta alkaen.

– On totta, että länsimaat ovat kerta toisensa jälkeen asettaneet Venäjälle uusia pakotteita ja julistaneet tukevansa Ukrainaa niin pitkään kuin se on tarpeellista.

– Mutta tuella on ollut selvät rajat.

"Yksittäiset aseet eivät voita sotaa"

Länsimaiden lähettämää aseapua Ukrainalle on kritisoitu tipoittaiseksi. Ukraina on myös väittänyt, että se aloitti kesän vastahyökkäyksensä aiottua myöhemmin, koska länsimainen aseapu ei saapunut ajoissa.

Esimerkiksi taistelupanssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan käytiin pitkä keskustelu. Kuukausia esitettiin, että tankit ovat hyökkäysaseita, joten niitä ei haluttu lähettää Ukrainalle.

Sota-asiantuntijat tosin muistuttivat, ettei ilman tehokasta hyökkäysvoimaa voi käydä menestyksekästä puolustussotaa.

Lännen ajattelussa on korostunut usko jonkinlaiseen ihmeaseeseen, Bondarev katsoo. Ensin se oli Himars-raketinheitin, sitten Leopard-taistelupanssarivaunu, syksyllä ATACMS-ohjus ja seuraavaksi F-16-hävittäjä.

– Yksittäiset aseet eivät voita sotaa. Eivät ainakaan silloin, kun niitä annetaan pienissä erissä ja hitaasti, Bondarev toteaa.

– Sotia voitetaan käyttämällä kaikkia saatavilla olevia joukkoja ja keinoja yhtäaikaisesti parhaalla mahdollisella tavalla, hän jatkaa.

Aseavun rajallisuuden ja ehdollisuuden lisäksi Bondarev ottaa esille länsimaiden lausunnot. Hyvin nopeasti esimerkiksi Yhdysvallat totesi, ettei se lähetä omia joukkojaan Ukrainan avuksi. Bondarev ihmettelee, miksi tämä piti sanoa Venäjälle ääneen.

Lännen paradoksaaliset oletukset

Ukrainan pitkään odotettu kesän vastahyökkäys ei ole kyennyt etenemään millään rintamalla reilua kymmentä kilometriä syvemmälle.

– Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistuminen oli ilmeinen lopputulos Naton puolittaisesta tuesta Ukrainalle, joka perustui kahteen paradoksaaliseen oletukseen, Bondarev kirjoittaa.

– Yhtä aikaa uskottiin, että Venäjän armeija on heikko, mutta silti ajateltiin, että lännellä on syitä pelätä eskalaatiota. Tämä pelko rampauttaa kaiken tehokkaan tuen Ukrainalle, hän jatkaa.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajan Tuomas Forsbergin mukaan Venäjän ydinasepelote on vähintään hidastanut länsimaiden aseapua.

– Ydinaseet ovat tosiasia ja niillä on peloteltu. Sillä on ihan varmasti ollut merkitystä siihen, kuinka suuri halu lännellä on osallistua sotaan. Se on rajoittanut tukea, Forsberg arvioi.

– Jos Venäjän tiedettäisiin käyvän sotaa loppuun asti vain tavanomaisin asein, olisi helppo ajatella, että lännen tuki olisi ollut paljon voimakkaampaa, hän jatkaa.

Ukrainan vastahyökkäyksen hitaan etenemisen syistä on esitetty myös muita arvioita. Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.

Lue myös:

    Uusimmat