Sota-asiantuntija vieraili eturintamalla ja kertoo nyt, miksei Ukrainan vastahyökkäys etene: "Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"

Ukrainan vastahyökkäys on pääosin koostunut suorista rynnäköistä venäläisasemia vastaan. Ja ei, nämä suorat rynnäköt eivät ole olleet vain tiedusteluhyökkäyksiä.

– Ukrainan joukot eivät vieläkään ole eri aselajien yhteistyön mestareita, sanoo eturintamalla muiden sota-asiantuntijoiden kanssa vieraillut Gady Twitterissä.

– Operaatiot toteutetaan peräkkäin, ei synkronoidusti. Tämä luo useita ongelmia ja on mielestäni pääsyy vastahyökkäyksen hitaalle etenemiselle.

Gady on arvostettu sota-asiantuntija, joka työskentelee brittiläisessä ajatushautomossa International Institute for Strategic Studiesissa. Hän on myös yksi niistä varsin harvoista länsiasiantuntijoista, jotka ovat nostaneet eri yhteyksissä esille Ukrainan armeijan ongelmia.

Lue myös: Kriittinen raportti paljastaa länsimaiden ylistämän Ukrainan armeijan puutteet: "Haluavat taistella kuin suomalaiset talvisodassa – verta vuotaa liian paljon"

"Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"

Gadyn mukaan esimerkiksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin esittämä väite, että vastahyökkäys köhii asetoimitusten vähyyden tai hitauden vuoksi, on monokausaalinen eli liiaksi yhtä seikkaa korostava.

– Ne, jotka sotivat tai komentavat eturintamalla, eivät jaa tätä näkemystä, Gady kirjoittaa Twitterissä.

Rintamalla taistelevat sotilaat ovat Gadyn mukaan täysin tietoisia siitä, että hidas eteneminen johtuu heikoista taktiikoista, huonosta koordinoinnista, byrokratiasta, keskinäisesti kinastelusta ja Neuvostoliitto-tyylisestä ajattelusta.

– Ja siitä, että venäläiset panevat kovasti vastaan.

Ukrainan hartaasti odotettu vastahyökkäys ei ole edennyt sen enempää idässä kuin etelässäkään kuin joitain kilometrejä. Länsiviranomaisten mukaan Ukraina ei ole edennyt odotetusti millään rintamalla.

Vaikka Ukraina on väittänyt vastahyökkäyksensä pääiskun olevan vielä tulossa, kertoo omaa karua kieltään se, että Ukraina on edennyt noin 8 kilometriä kohti Azovinmerta, kun matkaa olisi taitettavana yhteensä vajaat 100 kilometriä.

Lue myös: Pekka Toveri: "Venäjän puolustus murtuu Etelä-Ukrainassa viimeistään elokuun alussa"

Miinat ovat oikea ongelma

Miinakentät ovat todellinen ongelma, Gady toteaa. Ne sekä hidastavat ukrainalaisjoukkojen etenemistä, että rajoittavat sitä, missä ylipäätään voidaan vapaasti liikkua.

Miinakentätkään eivät Gadyn mukaan kuitenkaan ole pääsyy sille, ettei Ukrainan vastahyökkäys ole menestynyt.

Gadyn mukaan Ukrainan armeijan kykenemättömyys tehdä monimutkaisia eri aselajien yhteisoperaatioita suuressa mittakaavassa tekee ukrainalaisjoukoista haavoittuvaisia Venäjän panssaritorjunta-aseille ja tykistölle. 

– Kyse ei ole vain (Ukrainan käytössä olevasta) kalustosta, hän tarkentaa.

Ukraina kyllä kaipaa lisää raivauskalustoa, mutta miinaongelmasta selviäminen ei ratkaisisi koko ongelmaa, jollei tulta ja liikettä yhdistävää sodankäyntiä saada toimimaan paremmin ja suuremmassa mittakaavassa, Gady kirjoittaa.

Gadyn mukaan osa Ukrainan rynnäkköyrityksistä on tyssännyt Venäjän panssaritorjuntaan ennen kuin joukot ovat edes päässet ensimmäisten miinakenttien läheisyyteen.

Lue myös: Tappiot pakottivat Ukrainan muuttamaan taktiikkaansa – "Vanhan sotilaan kutina" povaa silti suotuisaa elokuuta

Verinen kulutussota jatkunee

Viime viikkoina Ukrainan on laajalti raportoitu muuttaneen taktiikoitaan. Panssarirynnäköt ovat vähentyneet, kun taas tykistöllä ja ohjuksilla tehtävät iskut lisääntyneet.

Ukrainan sodanjohtoa on mahdollisesti motivoinut muutokseen se, että armeija menetti vastahyökkäyksensä kahtena ensimmäisenä viikkona jopa 20 prosenttia kaikesta kalustosta, jonka se heitti venäläislinjoja vastaan, väittivät yhdysvaltalais- ja eurooppalaisviranomaiset New York Timesin (NYT) mukaan.

Yhdysvaltalaislehden mukaan tappiot putosivat noin kymmeneen prosenttiin seuraavina viikkoina. Molemmat tappioluvut kattavat sekä tuhoutuneen että vaurioituneen kaluston.

– Jollei Venäjän puolustus äkisti romahda, epäilen, että tämä pysyy verisenä kulutustaisteluna, johon reservissä olevia yksiköitä syötetään pala palalta tulevina viikkoina ja kuukausina, Gady arvioi.

– Hyökkäyksen luonne muuttuu todennäköisesti vain, jos (Ukraina) löytää systemaattisemman lähestymistavan Venäjän puolustuslinjojen murtamiseen.

Tavalla tai toisella Ukrainan täytyisi saada venäläispuolustajien moraali laskemaan jyrkästi niin, että Kremlin rintama murtuisi joko vähitellen tai äkisti, Gady toteaa. Tehokkaammat hyökkäykset voisivat olla omiaan edesauttamaa tätä tavoitetta.

"En voi korostaa tarpeeksi, kuinka vaikeaa tämä on"

Venäjän hyökkäyssodan ensikuukausien aikana sota-asiantuntijat käyttivät paljon aikaa sen korostamiseen, miten heikosti Venäjä käy modernia sotaa eli hyödyntää eri aselajien yhteistyötä.

Tyypillinen analyysi on ollut, että Venäjän armeija on harjoitellut lähinnä sitä, että touhu näyttää hyvältä. Sen sijaan käytännön operaatiot köhivät suurhyökkäyksen ensipäivistä lähtien.

Nyt Ukraina on samojen ongelmien äärellä, minkä Gady ymmärtää hyvin.

– En voi korostaa tarpeeksi, kuinka vaikeaa tämä on sota-aikana.

– Ukrainan täytyy paremmin synkronoida ja mukauttaa nykyisiä taktiikoitaan. Ilman tätä länsimainen kalusto ei tule olemaan ratkaisevassa roolissa pitkässä juoksussa.

Gadyn mukaan parannusta on kyllä tapahtunutkin, mutta hitaasti.

– Suurin osa Nato-tyylisistä armeijoista olisi vielä enemmän pulassa asian kanssa kuin Ukrainan armeija.

Lue myös: Putin: Ukrainan vastahyökkäys on epäonnistumassa

Panssarinyrkki on piilossa

Vastahyökkäyksen alkupäivinä Venäjä otti ilon irti taistelukentälle jääneistä saksalaisista Leopard 2 -panssarivaunuista ja yhdysvaltalaisista Bradley-rynnäkkövaunuista. Sittemmin kuvia tuhoutuneesta länsimaisesta panssarikalustosta on nähty vähemmän.

Gadyn mukaan syynä on ainakin osittain se, että eturintamalla sotivat pääosin ryhmien, joukkueiden ja komppanioiden kokoiset jalkaväkiyksiköt, joita tykistö tukee.

Panssarinyrkki on pysynyt piilossa, koska Ukrainan armeija ei tällä hetkellä pysty tukemaan panssarien liikkumista miinanraivauksella, ilmapuolustuksella ja panssarintorjuntaohjuksilla. 

Toisin sanoen panssarit joutuisivat toimimaan pitkälti omillaan, jolloin niiden heikkoudet herkästi korostuvat, kun taas vahvuudet eivät pääse oikeuksiinsa.

– (Jalkaväkipainotuksesta johtuen) eteneminen mitataan metreissä, ei kilometreissä. 

Lue myös: Pekka Toveri: "Panssaribordelli oli virhe" – tämä kaikki Ukrainan vastahyökkäyksestä tiedetään nyt

Venäläisjoukot kuluvat, mutta puolustavat hyvin

Venäjän ei ole tähän mennessä tarvinnut ottaa käyttöönsä operatiivisia reservejään pysäyttääkseen Ukrainan hyökkäykset, Gady arvioi.

Sen sijaan maanantaina uutisoitiin, että Venäjä on kasannut Koillis-Ukrainaan voimayhtymän, jolla se pyrkii hyökkäämään Harkovan alueen Kupjanskin seudulla. 

Alueelle on ukrainalaisväitteiden mukaan ryhmitetty yli 100 000 sotilasta ja 900 panssarivaunua.

Gadyn mukaan on myös todisteita, joiden perusteella Yhdysvaltain HIMARS-raketinheittimet eivät viljele tuhoa totuttuun tapaan. Syynä ovat Venäjän vastatoimet. Viime kesänä HIMARSit romahduttivat lyhyessä ajassa Venäjän ammusvarastojen ja tukikohtien turvallisuuden.

Lue lisää: Venäjä on aloittanut hyökkäysoperaation Harkovassa – Ukraina: "Venäjä panee kaiken peliin"

Vaikka puolustavat venäläisjoukot ovat heikentyneet ja kärsivät ammuspulasta, pystyvät ne todennäköisesti viivyttämään, rajoittamaan ja heittämään takaisin Ukrainan joukkue- ja pataljoonatason hyökkäyksiä.

– Ne ukrainalaiset, joiden kanssa keskustelimme, sanoivat, että venäläisjoukot kuluvat, mutta puolustavat asemiaan hyvin. He ovat olleet taktisella tasolla varsin mukautuvia ja puolustavat pääasiassa Neuvostoliiton/Venäjän sotaopin mukaisesti, Gady kirjoittaa.

Jotta tilanne muuttuisi, pitäisi Gadyn mukaan hyökkäysten olla nykyistä paremmin koordinoituja ja synkronoituja laajemmalla rintamalla.

Ukrainan kannalta positiivista on, että Gadyn mukaan Venäjän tykistö on säästökuurilla.

– Etelässä Ukrainalla on tuliylivoima tykistössä, kun taas Venäjällä on enemmän raketinheittimiä. Paikallinen tuliylivoima joissain kaliibereissa ei kuitenkaan yksistään riitä murtamaan Venäjän linjoja.

Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri sen sijaan kirjoitti Twitterissä aiemmin tällä viikolla hänellä olevan sellainen tunne, että "Venäjän puolustus murtuu etelässä viimeistään elokuun alussa". MTV Uutisten haastattelussa Toveri kuvaa pohdintaansa "vanhan sotilaan kutinaksi".

– Tässä on paljon heikkoja signaaleja venäläisten vaikeuksista niin komentorakenteessa kuin rintamalla, jossa joukot ovat väsyneitä. On sellainen kutina, että on mahdollista, että venäläisten puolustus murtuu väsyneiden ja kuluneiden joukkojen takia.

Lue myös: Panssariupseerit vertaavat Ukrainan hyökkäystä Kurskin suurtaisteluun: Kahden asian pitää riittää, jottei Ukrainalle käy kuin Saksan rynnäkölle

Lue myös: Tältä näyttää vastahyökkäyksen raadollinen todellisuus: Ukrainan erikoisjoukot videoivat rynnäkkönsä juoksuhautaan