Se iskee varoittamatta. Yhtäkkiä Facebookin näkymääni rävähtää ystäväni jakama profiili, jonka kuvissa on verta, aseita ja pedofiliafantasioita pulppuavia tekstejä.
Profiili on ollut olemassa jo viikkoja, vaikka haitallisesta aineistosta on tehty lukuisia ilmoituksia Facebookille. Mikä olisi paras tapa puuttua asiaan?
Nettipoliisi Jarno Saarinen tietää, mikä on ehdottomasti huonoin vaihtoehto.
– Mitä enemmän ihmiset vauhkoontuvat näistä, sitä enemmän he niitä tuottavat. Nimenomaan välinpitämättömyys on paras tapa, vanhempi konstaapeli Saarinen Helsingin poliisista ohjeistaa.
Toki aivan kaikkeen netissä näkemäänsä ei pidä suhtautua olankohautuksella.
– Jos haluaisi selvittää, että onko rikos kyseessä ja voiko joku sille jotain tehdä, niin aina voi kysyä.
Yhteistyö nettipoliisinkin kanssa sujuu Saarisen mukaan paremmin, jos kysyjä kysyy eikä vaadi.
– Ottaisi nöyränä sen asian, että netissä on asioita, joille kukaan ei välttämättä voi mitään, Saarinen jatkaa.
Mihin rikokseen voi poliisi tarttua?
Netissä on asioita, joille ei voi mitään. Kuulostaa perin murheelliselta, etenkin kun vastaajana on nettipoliisi. Mutta sosiaalisen median asiattomuuksista tehtävistä ilmoituksista poliisi on monella tapaa voimaton. Ei ole rikollista perustaa ryhmää tai väärennettyä profiilia Facebookiin.
– Suurin osa yksittäisistä rikoksista sosiaalisessa mediassa on asianomistajarikoksia. On käytetty esimerkiksi luvatta toisen ottamaa kuvaa. Tästä ei kuitenkaan tule ilmoitusta asianomistajilta (kuvan ottajilta), vaan muilta. Ja heitä epäilty rikos ei siinä kohdassa koske. Näin varsinkin tekijänoikeusrikkomusten osalta, pääsääntöisesti he ovat vielä ulkomaisia henkilöitä. Ne ovat ulkomaisilta sivuilta otettuja kuvia, mitkä rikkovat lakia, Saarinen selvittää.
Nettipoliisin työstä iso aika lohkeaakin heille ilmoituksia tehtailevien ihmisten valistamiseen siinä, ettei kyseessä ole rikos, jota poliisi voisi tutkia. Kun jokin sivusto nostattaa kunnolla kohua, on nettipoliisinkin laadittava tiedote.
– Viestimme on yleensä se, että tämä on tehty ärsyttämään. Suurin osa ymmärtää, mutta jos ei ole perehtynyt sosiaaliseen mediaan, saattaa olla käsityksiä ja luuloja, että poliisi voi hoitaa näitäkin asioita.
Poliisi ei ole FB-ylläpitäjä
Niin, poliisilla ei ole admin-tunnuksia esimerkiksi Facebookiin poistamaan epämiellyttäviä ja kuvottavia kuvia tai kirjoituksia – ei edes profiileja, joita pidetään alaikäisinä Facebookiin.
– Viikoittain saamme pyyntöjä poistaa jotain Facebookista. Se ei ole iso porukka, joka luulee meitä jonkinlaiseksi Facebookin ylläpidoksi, mutta välillä ihmiset sekoittavat, mitä mahdollisuuksia meillä on. Aika usein tulee ikärajailmoituksia – "tämä henkilö on varmaan alaikäinen, tämä on varmaan laitonta". Usealla palvelulla on 13 vuoden ikäraja, mutta sitten selitämme, ettei tämä liity mihinkään lakiin, vaan kyse on palvelun omasta säännöstä ostain syystä.
Solvausten setviminen ei hetkauta FB-ylläpitoa
Jos poliisi aloittaa tutkinnan Facebookissa esiintyvän materiaalin perusteella, tuovat oman mutkansa matkaan Suomen ja USA:n lainsäädännön eriäväisyydet.
– Ei siellä (USA:ssa) esimerkiksi kunnianloukkaus ole rikoslaissa. Jos Suomen poliisi toivoo, että poistaisitteko tämän sieltä, niin ei niillä ole mitään velvollisuutta tehdä sitä. Eli siksi omien sääntöjen noudattaminen on palvelun oma asia, Saarinen muistuttaa.
Pyynnöt palvelimilta tekee Suomessa Keskusrikospoliisin kansainvälinen yksikkö. Se, mitä he KRP saa Facebookista irti, on kiinni palvelimen työntekijöiden palveluasenteista.
– On varsin inhimillistä ajatella noin, että koska kunnianloukkaus ei heillä ole rikos, on varmasti vaikea suhtautua asiaan niin, että tuollaiseen pitäisi tuhlata työaikaa, Saarinen päättää.
Kysyimme myös Facebookilta, kuinka palvelu toimii ahdistavaa materiaalia sisältävien, joko aitojen tai väärennettyjen profiilien tai sivustojen poistamisessa? Vastauksen voit lukea toisesta jutustamme, joka on ohessa.