Sosiaalinen media pursuaa lasten kuvia. Lähes jokaisen tuttavapiiriin kuuluu joku, joka lataa Facebookiin tai Instagramiin kuvia pienokaisistaan.
Lapsia hiekkalaatikolla. Lapsia syömässä aamupuuroa. Perhe auringon paahteessa uimarannalla. Netti on arkipäiväinen asia nykypäivän ihmiselle – mutta niin se on myös niille, jotka haluavat käyttää sitä omiin hämäriin tarkoituksiinsa.
Liittymällä sosiaalisen median palveluun suostuu usein myös luovuttamaan kuviensa käyttöoikeuksia palvelulle. Jos yksityisyysasetusten kanssa ei ole tarkkana, voi oma kuva levitä lähes minne vain.
– Sitten ei kannata jälkikäteen ihmetellä, mikäli löytää itsensä mainostamassa shampoota kiinaksi, muistuttaa vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Veijalainen Keskusrikospoliisista.
Tuttu lapsi epäilyttävällä sivulla, mitä teen?
Jos näkee tutun lapsen kuvan hämärässä paikassa, kannattaa poliisin sijaan olla yhteydessä kyseisen sivuston ylläpitäjään.
– Jos ylläpito ei noudata pyyntöpoistoa, menee homma hieman hankalaksi, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Veijalainen Keskusrikospoliisista.
Jos sivusto on suomalainen, täytyy kuvan poistolle saada käräjäoikeuden tuomio. Jos taas sivusto on ulkomainen, voi poisto-operaatio olla hankala, pitkä ja kallis oikeustaistelu jossain toisessa maassa.
– Poliisi ei voi kuvia poistaa, kuten monet olettavat. Tässä on taas yksi syy pitää yksityisyysasetukset kunnossa.
Lomakuva ei herätä poliisin kiinnostusta
Poliisilla ei ole tietoa, että suomalaislasten kuvia olisi käytetty pedofiilisiin tarkoituksiin. Suomessa poliisi keskittyy tutkimaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kannalta laitonta materiaalia. Jos jossain sivuilla siis on lapsen rantakuva, on sitä vaikea ensinnäkin tunnistaa suomalaiseksi ja toiseksi siihen ei kiinnitetä Suomessa huomiota, mikäli siinä ei näy suoraa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Veijalainen korostaa jälleen palveluiden yksityisyysasetusten tärkeyttä – kuvat tulisi laittaa näkyviin vain sellaisille henkilöille, joille ne haluaa näyttää.
– Täytyy muistaa, että ihmiset ovat erilaisia. Toiset näkevät rantakuvassa kauniin auringonlaskun, toisten huomion kiinnittää uimapuku naisen, miehen tai lapsen päällä.
Poliisin mukaan kannattaa myös miettiä, onko lapsen oman edun mukaista, että hänen kuviaan on ympäri nettiä.
– Esimerkiksi Facebookin ikäraja on 13 vuotta. Jos Facebook on sitä mieltä, että 13-vuotias on kypsä päättämään oman identiteettinsä julkisuudesta, niin onko oikein, että vanhempi voi sitä ennen tehdä päätöksen yksimielisesti kysymättä lapselta?
Herrasmiehet pitävät lapsista – mitä ovat provosivut?
Tavallistenkin netinkäyttäjien silmiin on silloin tällöin osunut sivustoja – myös suomenkielisiä – joissa esimerkiksi ”lapsista pitäviksi herrasmiehiksi” itseään tituleeraavat henkilöt jakavat lasten kuvia.
Aivan tavallisia lasten kuvia, juhlista, uima-altaalta, koulusta. Poliisin mukaan tällaiset provosivut ovat esimerkki nykypäivän kiusaamisesta. Sivut on rakennettu valeprofiilien varaan, ja niillä meuhkataan tarkoituksella tunteita kuohuttavista aiheista.
– Provosivujen perustajat yleensä varovat itse syyllistymästä mihinkään rikolliseen, mutta nauttivat kun raivostuneet kommentoijat ajattelemattomuuksissaan ylittävät usein kunnianloukkauksen tai jopa laittoman uhkauksen rajoja. Ihmiset myös levittävät tietoa näistä sivuista herkästi eteenpäin omalle sosiaaliselle piirilleen, mikä taas vain lisää sivun perustajan meriittiä ja mielihyvää, Veijalainen sanoo.
Poliisi saa provosivuista paljon ilmoituksia, muttei voi tehdä asialle mitään. Väärän identiteetin luominen ei ole Suomessa laitonta, mikäli sillä ei syyllistytä rikokseen. Jos sivustolla syyllistytään vain hyvän maun vastaiseen kielenkäyttöön, kannattaa asiasta valittaa ennemmin sivuston ylläpitäjälle.