Neljän ministeriön virkamiehiä oli koolla puolustusministeriössä viisi vuotta sitten, kun eräs läsnäolijoista esitti näkemyksensä Euroopan energiariippuvuudesta Venäjästä:
– Isossa kuvassa huolettaa, että Euroopalla ei ole pelimerkkejä. Tällä hetkellä riippuvuus Venäjästä on merkittävä, ja on yllättävää, että sille ei anneta enempää painoarvoa.
Kommentti esitettiin juhannuksen alla vuonna 2017 ministeriön Marski-neuvotteluhuoneessa. Samaan aikaan Venäjän valtionyhtiö Rosatom edisti ydinvoimalaa Suomen Pyhäjoelle ja Gazprom uusia Nord Stream -kaasuputkia Saksaan.
Julkisuudessa Suomen valtio siunasi molemmat hankkeet talous- ja ympäristökysymyksinä. Hallitukset ja ministerit vakuuttivat yksi toisensa jälkeen, ettei projekteihin liity turvallisuusnäkökulmaa.
Huoleton näkökanta oli esillä myös kokoushuone Marskissa. Kesäkuun puolivälissä pidetyssä kokouksessa korostettiin Suomen hyvää kauppasuhdetta Venäjän kanssa.
Samalla kummasteltiin Venäjään kohdistunutta kritiikkiä öljyntuottajavaltiona, sillä "muutkaan öljyntuottajamaat eivät ole kuitenkaan demokratian unelmavaltioita". Esimerkiksi Baltian maiden pyrkimykset irtaantua venäläisestä energiasta ja kritiikki Nord Stream -hankkeita kohtaan sai osakseen vähättelyä:
– Suomen haaste on hyvä asema ja hyvä kauppasuhde Venäjän kanssa, ja toivomus olisi, että vältettäisiin Itä-Euroopan asennetta ja kriisihakuisuutta.
1:56
Toukokuussa pääministeri Sanna Marin sanoi, että ostamalla energiaa Venäjältä rahoittaa sotaa.
Kriittinen kaasuputkimaininta poistui
Keskustelu liittyi tutkimushankkeeseen, joka käsitteli energiaa, huoltovarmuutta ja Venäjän reaktioita Euroopan aikeisiin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Hanke toteutettiin vuoden 2017 aikana. Sen tilasi ja rahoitti Suomen valtio osana vaalikauden tutkimushankkeitaan. Kilpailutuksen jälkeen tutkimusta oli valittu toteuttamaan konsulttiyritys Pöyry ja kolme tutkijaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Projektin etenemistä seurasi virkamiehistä koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui neljästi vuoden aikana. Tapaamisiin osallistui virkamiehiä puolustusministeriöstä (PLM), ulkoministeriöstä (UM), työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sekä valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjauksesta.
Tapaamisista pidettiin muistioita, joihin edeltävät katkelmat on kirjattu. STT on saanut hankkeen asiakirjat tietopyynnöllä VNK:sta. Usean tunnin kokouksissa virkamiehet ovat reagoineet projektin etenemiseen ja tutkijat vastanneet esitettyihin huomioihin.
Yksittäisten kommenttien esittäjiä ei ole merkitty pöytäkirjoihin, eikä kirjattuja puheenvuoroja voi pitää sanatarkkoina. Silti muistiot ja useiden osallisten nyt antamat haastattelut kertovat esimerkin siitä, miten Venäjän energiakaupan poliittisesta luonteesta varoittanutta tietoa on kerrytetty ja miten siihen on reagoitu: yhtäältä riskit on tunnistettu, toisaalta niitä on väheksytty.
Oman synninpäästön vuoden aikana sai venäläisestä kaasusta riippuvainen Uniper. Suomalainen valtionyhtiö Fortum oli kertonut syyskuussa 2017 sopineensa ensimmäisestä Uniper-ostostaan, jolla siitä tuli yhtiön pääomistaja.
– Olisi hyvä pitää mielessä, että Uniper on paljon muuta kuin Venäjän toiminnot. Uniper on tuottanut miljardin voittoa, joten se ei ole huono kauppa. Venäjän toiminnot ovat suhteellisen pieni osa kokonaisuutta, pöytäkirjaan on kirjattu lokakuussa.
Viisi vuotta myöhemmin kytkös Venäjään ajoi yhtiön polvilleen ja Saksan valtion syliin. Halu haastaa Venäjä-kytkökseen liittyvää vaaraa oli ollut ohjausryhmässä esillä toistekin:
– Kommentoitiin, että lauseeseen "Nord Stream -hankkeen seurauksena Saksan riippuvuus Venäjän maakaasusta kasvaa" tulisi lisätä viite. Lause ei päätynyt lopulta kuitenkaan loppuraporttiin.
Lue myös: Sabotaasin mahdollisuus oli tiedossa ennen Nord Stream -putken rakentamista – turvallisuusselvityksestä vastannut virkamies kertoo, mitä uhista tiedettiin
Fennovoiman Venäjä-riippuvuus huolena
Pöytäkirjoissa on muitakin merkkejä ohjausryhmän eri Venäjä-näkökannoista.
Tällainen koski esimerkiksi Fennovoimaa. Yrityksen Hanhikivi-ydinvoimalahankkeesta on pöytäkirjojen perusteella puhuttu useassa kokouksessa. Eräässä on keskusteltu siitä, onko projekti liiketoimintaa, poliittinen hanke vai molempia. "Varmasti molempia", tutkimuksen tekijöiden vastaukseksi on kirjattu.
Ohjausryhmää on kiinnostanut myös laitoksen polttoaine. Venäläisellä Rosatomilla olisi ollut oikeus toimittaa uraani Pyhäjoelle suunniteltuun voimalaan kymmenen vuoden ajan. Osa virkamiehistä oli huolissaan siitä, että riippuvuus voisi jatkua tämänkin jälkeen.
– Uraanikin on maailmanmarkkinatuote, mutta uraanipelletin tekeminen laitoksen standardien mukaan on todella vaikeata. Esim. Ukrainalla on ollut ongelmia hajauttaa hankintaa, koska kemialliset ja teknilliset nyanssit ovat niin tarkkoja, kesäkuussa 2017 pidetyssä kokouksessa on todettu.
Samaisessa kokouksessa on kuitenkin kritisoitu ajatusta, että Venäjältä tuotavat polttoaineet ovat vain hypoteettisesti korvattavissa.
– Polttoaineet ovat maailmanmarkkatuotteita ja siten korvattavissa, pöytäkirjassa lukee.
Viimeisessä, lokakuussa pidetyssä kokouksessa on puolestaan kritisoitu tapaa, jolla tutkijat ovat rinnastaneet Nord Stream 2 -hankkeen ja Fennovoiman ydinvoimalan toisiinsa.
Lue myös: Rosatom on käynnistänyt oikeustoimia Fennovoimaa vastaan – vaatimuksena noin kolme miljardia euroa
Ei ministeriöiden kantaa
Ohjausryhmään kuuluneen Sinikukka Saaren mukaan oli luontevaa, että tapaamisissa tuotiin esille erilaisia näkökulmia.
Hän huomauttaa , että yksittäiset virkamiehet edustivat tapaamisissa omaa ajatteluaan, eivät ministeriönsä tai valtionhallinnon virallista kantaa. Esille tuodut näkökannat siis riippuivat kulloisistakin osallistujista. Vuoden aikana virkamiehiä osallistui hankkeen eri kokouksiin yhteensä toistakymmentä.
– Kaikilla oli vapaus sanoa oma mielipiteensä, mutta kenellekään ei ollut mahdollisuus estää yhtään mitään, hän sanoo.
Saari työskenteli tuolloin ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusosastolla, ja hän osallistui kokouksiin ministeriön edustajana. Julkisuudessa hänet tunnetaan Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkijana.
Saari kommentoi asiaa sovittelevasti. Silti hänen mukaansa "aivan ehdottomasti" osa muista valtionhallinnon edustajista suhtautui turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviin näkökulmiin torjuvasti.
Taustansa myötä Saarella on kokemuksia useista vastaavista ohjausryhmistä. Hän huomauttaa olevan aivan normaalia, että tilaaja esittää tutkimuksista kommentteja.
Saari arvioi kokemustensa pohjalta, että ulkoministeriö ja puolustusministeriö ovat vastaavissa tilanteissa tuoneet esille kysymyksiä varautumisesta ja turvallisuudesta, kun TEM taas on katsonut asioita talouden näkökulmasta.
– Jos ajattelee sen aikaista politiikkaa, ei ryhmässä käyty keskustelu voinut olla yllätys. Jos kriittiset näkökulmat olisivat olleet valtavirtaa, Suomen politiikka olisi ollut erilaista, Saari sanoo.
Eri ministeriöiden suhtautumiserot ovat olleet esillä myös myöhemmin. Syksyllä 2021 puolustusministeriö esitti TEMille turvallisuuspoliittisen riskianalyysin laatimista Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta. PLM:stä kerrottiin tuolloin STT:lle, että se oli kokenut aiemman lausuntonsa jääneen huomiotta.
Tutkija: Oireita aikansa ilmiöstä
Eräs vuoden 2017 energiatutkimukseen osallistuneista tutkijoista oli Veli-Pekka Tynkkynen.
Venäjän energiapolitiikan professorina Helsingin yliopistossa tuolloin toiminut Tynkkynen muistelee ohjausryhmässä saatua palautetta hyvin kriittisesti. Hänen mukaansa osa virkamiehistä tarrautui siihen, että tutkijat nostivat esille Venäjän kanssa tehtävän energiakaupan riskejä ja poliittista puolta.
– Siinä maailmanhetkessä vallalla oli ajatus, ettei näitä asioita pidä käsitellä liian ronskisti. Tämä näkyi selvästi meidän prosessissa, Tynkkynen sanoo.
Aleksanteri-instituutin kolme tutkijaa vastasi hankkeen osiosta, joka keskittyi Venäjän kanssa tehtävään energiakauppaan. Tynkkysen mukaan useat ohjausryhmään kuuluneet virkamiehet tarrautuivat tiettyihin sanamuotoihin ja vähättelivät kriittisiä näkökulmia.
Tynkkynen ei nosta esille ketään nimeltä, eikä hän syytä koko ohjausryhmää torjuvasta asenteesta. Erityisesti Tynkkynen kritisoi työ- ja elinkeinoministeriön edustajia. Hänen mukaansa ministeriö hahmotti energian vahvasti vain kaupallisena kysymyksenä.
– Minulla ei ole tarvetta mennä henkilötasolle etsimään syyllisiä. Tärkeää on mielestäni hahmottaa, mikä on ollut yleisesti ajattelutapana ja miten on paheksuttu toisella tavalla ajattelevia. Se on ollut kollektiivinen ilmiö, ja nämä ovat olleet vain oireita siitä, Tynkkynen kuvailee kokemuksiaan vuodesta.
STT kysyi kokemuksia vuodesta myös Pöyrystä, mutta asiaa ei yhtiön suunnalta haluttu kommentoida salassapitovelvollisuuksiin vedoten.
Kritiikki terävöitti perusteluja
Tynkkysen ohella Aleksanteri-instituuttia hankkeessa edustivat Katri Pynnöniemi ja väitöskirjatutkija Sakari Höysniemi.
Molemmat allekirjoittavat Tynkkysen ajatuksen siitä, että ohjausryhmässä varsinkin työ- ja elinkeinoministeriö lähestyi asiaa eri kannalta kuin tutkijat.
Höysniemen mukaan ohjausryhmässä oli selvä ero turvallisuutta korostavan ja teknistaloudelliseksi nimittämänsä lähestymistavan välillä. Hänen mukaansa jälkimmäisten edustajien oli vaikea hahmottaa kaupankäyntiin muita motiiveja talouden ohella.
– En muista kuka, mutta joku sanoi liittyen meidän huomioomme Venäjän vaikuttamiskeinoista, etteivät energiamarkkinat näin toimi, Höysniemi sanoo.
Kolmikko painottaa, että heidän ei tarvinnut poistaa raportista mitään vasten tahtoaan. Näkemystä tukee pöytäkirjan maininta, jonka mukaan tutkijat ovat pysyneet omassa tulkintakehyksessään.
– Tiimimme piti olla tiukkana, jotta saimme pidettyä näkökulmamme mukana. Toisaalta kritiikki terävöitti argumentaatiotamme siitä, että miten perustelimme riippuvuuteen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten esille nostamista. Siinä mielessä kritiikki oli myös tuottavaa, Tynkkynen sanoo.
Esimerkiksi kritisoidut ajatukset Fennovoiman Venäjä-riippuvuudesta ja projektin Nord Stream -vertauksesta ovat säilyneet lopullisessa raportissa. Se varoitti, että Venäjä voisi pyrkiä säilyttämään vaikutusvaltansa Pyhäjoella tarjoamalla uraania alle markkinahinnan.
Nord Stream ja Fennovoima rinnastettiin siksi, että valtiovalta ja monet yritykset olivat pyrkineet määrittelemään molemmat hankkeet ennen kaikkea talous- ja ympäristökysymyksiksi.
Lue myös: Professori: Yli 1200 kilometrin mittainen Nord Stream -putkisto on pian romurautaa – näin korjaus voitaisiin tehdä
Ryhmä uskoi selvityksen kiinnostavan
Ohjausryhmää johti puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta. Hänen mukaansa ryhmässä käyty keskustelu oli välillä eriävää mutta tutkimuksen sisältöön ei pyritty vaikuttamaan.
Vuorenvirta huomauttaa keskusteluun liittyen, että uuden tiedon omaksuminen vaatii usein aikansa ja voi ensin saada torjuvan reaktion. Hän kertoo keskustelleensa teemasta Tynkkysen kanssa muutamaan otteeseen hankkeen jälkeenkin.
– Meillä ei ole ollut Suomessa tapana käydä julkisuudessa voimakasta keskustelua energiariippuvuudesta Venäjään. Jos tutkija sanoo, että riippuvuuden myötä meihin on paljon vaikutusvaltaa, se on varmasti kova paikka ottaa vastaan.
Pöytäkirjojen perusteella on selvää, että tutkijat eivät kohdanneet ryhmässä pelkkää kritiikkiä. Raportti on jo luonnosvaiheessa saanut kehuja useaan otteeseen, minkä lisäksi energiasta on käyty laaja-alaista keskustelua.
Selvitystä kohtaan selvästi tunnettiin myös intoa. Ohjausryhmä piti käymiään keskusteluja hedelmällisinä ja uskoi raportin herättävän kiinnostusta.
– On hyvä asia, että ydinenergia ja siihen liittyen myös Rosatom nostetaan esiin, sillä siihen liittyy paljon kytköksiä, joita ei ole otettu julkiseen keskusteluun, pöytäkirjassa huomioitiin.
Edeltävänä vuonna suojelupoliisi oli varoittanut, että ulkomainen tiedustelu Suomessa oli tuolloin pyrkinyt vaikuttamaan energiapoliittisten päätösten tekoon. Suomessa oli tätä ennen käsitelty periaatelupaa Fennovoiman Hanhikivi-voimalalle.
Lue myös: Supo: Ulkomainen tiedustelu yrittänyt vaikuttaa Suomen energiapolitiikkaan
HS:n kohujuttu ohitti raportin
Tutkimuksen loppuraportti julkaistiin 15. joulukuuta 2017 nimellä "Energia, huoltovarmuus ja geopoliittiset siirtymät".
Se huomautti suoraan, että energia on monin tavoin osa Venäjän turvallisuuspolitiikkaa. Raportti varoitti, että Venäjä pyrkisi hidastamaan murrosta kohti uusiutuvia polttoaineita ja löytämään energiavientiinsä uusia keinoja. Kaasuputkien kaltaisen infrastruktuurin nähtiin pitävän yllä riippuvuutta Venäjään.
– Keskeinen vaikutuskanava on vetoaminen energiaprojektien kautta saavutettaviin (molemminpuolisiin) taloudellisiin hyötyihin ja projektien kautta luotavaan poliittiseen 'hyvään tahtoon' kohdemaan ja Venäjän välillä, raportin loppulauseena kirjoitettiin.
Raportti sai monen osallisen mielestä yllättävän vähän julkisuutta. Moni valtakunnallinen tiedotusväline kyllä uutisoi julkaisun, mutta aktiivista keskustelua aiheesta ei syntynyt.
Tilanne yllätti esimerkiksi Sinikukka Saaren, joka oli ollut vuotta aiemmin mukana kirjoittamassa Upin kärkkäitäkin reaktioita kirvoittanutta Venäjä-raporttia. Myös Kati Vuorenvirta sanoo odottaneensa enemmän julkista keskustelua.
Sakari Höysniemi puolestaan uskoo, ettei raportista oltu julkisuudessa kiinnostuneita, koska aika ei ollut keskustelulle kypsä.
Tuoreessa tutkimusartikkelissaan Höysniemi kirjoittaa, että usko keskinäisriippuvuuteen ja yhteistyöhön sai 2010-luvulla Suomen jättämään Venäjän taloudellisen vaikutusvallan riskit huomiotta.
Osittain keskustelua saattoi hillitä se, että raportti julkaistiin epäsuotuisaan aikaan joulukiireiden keskellä. Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat julkaisi syytteisiin johtaneen artikkelin Viestikoekeskuksesta, mikä kaappasi suomalaisen julkisen keskustelun huomion.
Vuorenvirta on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hanke tehtiin. Hänen mukaansa puolustushallinto tekee jatkuvasti analyysia toimintaympäristöstään ja siihen kyseinen raportti on tarjonnut hyvää tietopohjaa.
– Tutkimustoiminnan luonne on se, että johtopäätökset eivät aina miellytä kaikkia. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, miellyttävätkö ne kaikkia. Tärkeämpää on, vaikuttavatko ne.
49:27
Syyskuussa pääministeri ilmoitti eduskunnassa, millaisia Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat energiamarkkinoihin.