Professori: Yli 1200 kilometrin mittainen Nord Stream -putkisto on pian romurautaa – näin korjaus voitaisiin tehdä

Asiantuntijan mukaan Nord Stream -kaasuputkien miljardiluokan korjauskustannuksista tulee moninkertaiset, jos niissä odotetaan ensi kevääseen. Hän kuitenkin kyseenalaistaa, onko millään taholla ylipäänsä mielenkiintoa putken korjaamiseen.

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta arvioi, että pian aloitettunakin Nord Stream -kaasuputken korjaustyöt olisivat todennäköisemmin miljardin kuin satojen miljoonien eurojen kuluerä.

Oma kysymyksensä on kuitenkin se, kuka tällaista rahaa enää haluaisi kaasuputkeen sijoittaa. Sijoituksen takaisin saamiseksi putkessa tulisi aloittaa jälleen kaasukuljetukset Venäjältä Eurooppaan, mikä ei nykyisessä poliittisessa tilanteessa ole erityisen suosittu ehdotus.

Putkelle annettaisiin ensiapua

Putken korjaus olisi merkittävä projekti, joka vaatisi merenalaista työskentelyä.

Vakkilaisen näkemyksen mukaan ensiapuna putket pannoitettaisiin ja merivesi poistettaisiin putkessa. Pannoittamisessa vuotavan kohdan ympärille asetetaan toinen putki, joka puristettaisiin kummastakin päästä kiinni. Menetelmä on tuttu pienemmistä vuodoista, joissa kaasua purkautuu putkesta, mutta vettä ei pääse tilalle. Tekniikalla pieni vuoto korjataan ennen, kun se ehtii laajeta isoksi, pitkäaikaiseksi viaksi.

Sen jälkeen alkaisi varsinainen korjaustoiminta, jonka laatu riippuu aiheutuneista tuhoista. Todennäköisesti pitkä pätkä putkea täytyisi vaihtaa.

Veden poistaminen tehtäisiin tämän jälkeen. Putkesta poistettaan vesi ajamalla sinne kaasua toisesta päästä ja päästämällä kaasu ja vesi ulos toisesta. Tämä vaatisi yhteistyötä Saksan ja Venäjän välillä tavalla, joka tässä tilanteessa ei vaikuta mahdolliselta.

Keväällä jopa kolmannes putkesta vaatisi uusimisen

Viivyttely korjaustoimissa on putkelle kohtalokasta, sillä merivesi jatkaa siirtymistä pitkin putkea, vaurioittaen sitä matkalla. Jos putkea ei korjata syksyllä, jäänee työ keväälle, sillä talvimyrskyt tekisivät korjaustöistä todella vaikeat. Silloin tuhot ovat ehtineet levitä putkessa.

– Käytännössä se on niin, että jos odotellaan ensi kevääseen, niin ehkä kolmannes pitäisi rakentaa uusiksi, Vakkilainen sanoo.

Hänen arvionsa mukaan tämä voi jo tarkoittaa 10 miljardin euron kuluerää.

Putki jäänee Itämeren pohjaan

Jos putkea ei korjata, jää se Itämeren pohjaan. Meren pohjassa on nykyäänkin useita uponneita laivoja, eikä Vakkilainen pidä todennäköisenä, että kukaan keräisi myöskään putkia sieltä pois.

Putket ovat yli 50 metrin syvyydessä, josta niiden noutaminen sukeltajien kanssa vaatisi jo seoskaasujen ja ammattilaisten käyttöä. Romuraudan nykyhinnoilla ei tästä luultavasti saataisi kannattavaa.

– Luulen, että mikään ”romu-Joonas” ei lähde sitä putkea nostamaan, Vakkilainen sanoo.

Putkien osia ei voitu suojata vuodolta

Julkisessa keskustelussa on pohdittu jonkin verran, minkä takia Nord Stream -kaasuputkissa ei ollut minkäänlaisia varaventtiilejä, joilla sulkea osa putkesta vaurion sattuessa. Näin putken tuhoja olisi voitu ehkä rajoittaa.

Vakkilaisen mukaan on tyypillistä, ettei tällaisissa merenalaisissa putkistoissa ole venttiilejä kuin lähtö- ja loppupäässä.

– Tämä on tietysti tekninen haaste siinä mielessä, että jos siellä tapahtuu jotain, niin ei voida panna keskeltä poikki, ja helposti menetetään koko putken koko matka, Vakkilainen kertoo.

Nord Stream -putkien vuodon riski arvioitiin erittäin pieneksi

Venttiilien puute on huomioitu myös Nord Stream -hankkeen kuvausta käsittelevässä asiakirjassa:

– Koska reitin varrella ei ole venttiilejä, putkilinjan osien sulkeminen ei ole mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vuoto tapahtuu ja sitä seuraa sulkeminen, vettä saattaa päästä putkilinjaan.

Juuri näin Nord Stream -kaasuputkille kävi.

Vakkilainen kertoo, että merenalaiset kaasuputket on koettu turvallisiksi, eikä vakavan vuodon mahdollisuutta pidetty todennäköisenä. Esimerkiksi muualla maailmassa merenalaiset kaasuputket ovat keskimäärin toimineet ilman teknisiä ongelmia.

Näin käy ilmi myös Nord Stream -putken ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Terrorismin ja sabotaasin mahdollisuus käytännössä ohitettiin, ja vuodon mahdollisuus ylipäänsä nähtiin erittäin epätodennäköisenä.

– Erittäin harvoin (kerran 28 300 vuodessa) voi sattua, että kaasua pääsee vuotamaan mereen, asiakirjassa arvioidaan.

Vakkilainen muistelee, että suunnitteluvaiheessa olisi esitelty ideoita esimerkiksi huoltotöissä auttaneesta välipumppaamosta joko Bornholmin saarella tai tekosaarelle. Ideasta kuitenkin luovuttiin.

Joissain tapauksissa venttiili voitaisiin rakentaa myös pinnan alle, mutta se tarkoittaisi Vakkilaisen mukaan käytännössä sitä, että jonkun pitäisi sukeltaa pinnan alle se sulkemaan. Etäkäytöllä suljettava venttiili taas vaatisi kaapelointia ja muuta haasteellista vedenalaista toimintaa. Sen järkevyyttä olisi vaikea perustella tilanteessa, jossa merkittävän vuodon riski on nähty vähäiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat