Kun Nord Stream 1 -kaasuputken liittyviä uhkia selvitettiin ennen putken rakentamista, tunnistettiin, että putkeen voisi kohdistua sabotaasia ja että sitä voitaisiin hyödyntää valvontalaitteiden asennusalustana. Riskejä ei kuitenkaan pidetty merkittävinä.
Olivatko Nord Stream 1 -kaasuputkihankkeeseen liittyvät riskit tiedossa ja jos olivat, miksi ne sivuutettiin?
Nämä kysymykset ovat olleet pinnalla siitä lähtien, kun Nord Stream -kaasuputkissa räjähti. Maanantaina 26. syyskuuta tapahtuneiden räjähdysten syynä pidetään yleisesti sabotaasia, mutta tekijästä ei ole pystytty täysin varmistumaan.
MTV Uutiset tavoitti puolustusministeriön erityisasiantuntijan, komentaja evp Kari Aapron, joka vastasi Nord Stream 1 -kaasuputkihankkeen puolustuspoliittisen selvityksen tekemistä ennen rakennushankkeen aloittamisesta vuonna 2006.
Hän kertoo, mitä Nord Stream 1 -putkeen liittyvistä uhista tuolloin tiedettiin ja ajateltiin.
”Sotilaalliset uhat eivät olleet samassa roolissa”
Aapron mukaan kaasuputkeen kohdistuvan sabotaasin mahdollisuus oli kyllä tiedossa ennen hankkeen aloittamista, mutta uhkaa ei pidetty silloisessa maailmantilanteessa merkittävänä.
Ajateltiin, että koska putki kulkee niin syvällä veden alla, vain valtiollinen toimija voisi halutessaan sabotoida putkea.
Koska hybridiuhat eivät tuolloin olleet yhtä suuressa roolissa kuin nykyään ja Venäjää pyrittiin taloudellisesti sitomaan länteen, ei pidetty mahdollisena, että mikään valtio haluaisi niin tehdä.
– Tällaiset sotilaalliset uhat eivät olleet samassa roolissa kuin esimerkiksi tällä hetkellä, Aapro sanoo.
Sabotaasin lisäksi puolustuspoliittisissa selvityksissä tarkasteltiin sitä, että putkea voitaisiin hyödyntää sensoreiden tai valvontalaitteiden asennusalustana.
– Sen hetken maailmanpoliittisessa tilanteessa kuitenkin arvioitiin, että sotilaalliset riskit eivät olleet sellaisia, että olisi tarvinnut ruveta keskustelemaan siitä, ettei putken rakentaminen olisi mahdollista.
Putki kulkee kansainvälisillä vesillä – vaikutusmahdollisuudet rajalliset
Vielä vuonna 2005 suunniteltiin, että kaasuputki olisi kulkenut Saksaan Suomen kautta. Kun Suomi jäi hankkeesta sivuun, todettiin myös suomalaisten vaikutusmahdollisuudet siihen rajallisiksi.
Tämä johtuu siitä, että putki kulkee kansainvälisellä merialueella.
– Kun etenkin Saksan ja Venäjän intressi oli saada kaasu virtaamaan Keski-Eurooppaan, niin Suomen puolustuspoliittiset riskit eivät nousseet kokoluokaltaan sen hetkisessä tilanteessa niin merkittävään asemaan, että ne olisivat pysäyttäneet putken rakentamisen, Aapro kertoo.
Saman on todennut myös tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen Facebook-kirjoituksessaan.
Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa Paavo Lipposen roolista Nord Stream 1 -hankkeen lobbaajana kysyttiin, oliko kaasuputkea käsittelevässä päätöksenteossa jääviyksiä, ja nostettiin esille se, että asiaa käsiteltiin Suomessa ympäristökysymyksenä turvallisuuskysymyksen sijaan.
Vanhanen muistuttaa kirjoituksessaan, että kaasuputkihanketta käsiteltiin ympäristökysymyksenä siksi, että kansainvälisten merten käyttöä koskevien sopimusten mukaan Suomella ei olisi ollut oikeutta estää rakennustöitä – eikä toisaalta intressiä heikentää kansainvälisten sopimuksien velvoittavuutta.
”Ei ole tarkkaa kuvaa siitä, miten käsiteltiin valtionjohdossa”
Aaprolla ei ole tiedossa, kuinka paljon Nord Stream 1 -kaasuputkihankkeesta tehtyä puolustuspoliittista selvitystä lopulta hyödynnettiin päätöksenteon tukena.
Hän ei tiedä, oliko valtionjohto tietoinen selvityksessä ilmenneistä riskeistä.
– Siihen en pysty ottamaan kantaa. Valmistelijoina olimme selvittäneet vaikuttavia tekijöitä ja tarjoilimme niitä omille esimiehillemme, mutta minulla ei ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka laajasti näitä havaintoja käsiteltiin valtionjohdossa.
Korjaus 15.10. kello 22.05: Komentaja evp. Kari Aapro työskentelee puolustusministeriössä, ei puolustusvoimissa.