Helsingin Sanomat julkaisi tänään kyseenalaisen Fingerpori-sarjakuvan, joka vedettiin aamulla pois lehden verkkosivuilta. Lehti pahoittelee sen julkaisua.
Yllä olevalla videolla nähtävissä kulttuurijuttu pahkasikahuumorista
Helsingin Sanomat julkaisi tänään Fingerpori-pätkän, jossa oli joidenkin lukijoiden mielestä mauton kaksimielinen vitsi.
Sarjakuvan sisältö herätti närkästystä ja lehti päätti vetää sen pois verkkosivuiltaan.
Printtilehdessä sarjakuva on kuitenkin vielä luettavana, ja se menee kokonaisuudessaan näin:
– Yksi kuppi kahvia. Ja eikös sen mukana saa nykyisin kuulla vitsin?
– No. Mitä pitää tehdä, jos häntäluu katkeaa?
– Pitää panna lasta takapuoleen.
"Tässä kävi kömmähdys"
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo, että sarjakuvan tyyli ei noudattele lehden linjaa.
– Emme olisi julkaisseet sarjakuvaa, jos olisimme havainneet sen ajoissa ennen julkaisua. Tässä kävi kömmähdys, joten päätimme aamulla poistaa pätkän niistä kanavista, joista se oli mahdollista.
Mäkisen mukaan sarjakuvan päätyminen lehteen oli inhimillinen erehdys. Palautetta siitä on tullut poistamisen jälkeen joitakin kymmeniä.
Julkaisupäätös lehdillä
Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla kertoo jättävänsä sarjakuvan julkaisupäätöksen lehdille.
– Ei se minua häiritse, jos lehdet päättävät olla julkaisematta sarjakuviani. Kaikilla lehdillä on oma linjansa. Pelkään tosin, että olen aiheuttanut kiireisille hesarilaisille vähän turhaa päänvaivaa tässä, hän naurahtaa.
Mäkinen komppaa sarjakuvataiteilijaa.
– Jarlan kanssa on pitkäaikainen yhteisymmärrys siitä, että hän lähettää sarjakuvia ja me julkaisemme ne, jotka katsomme lehteen sopiviksi. Tämä on ollut moka meidän puoleltamme.
Tärkeintä on muistaa, kenelle nauretaan
Jarla kertoo piirtävänsä sarjakuvia arviolta 300 vuodessa, ja joukkoon mahtuu kaikenlaisia vitsejä. Harvoin negatiivinen palaute silti suoraan tavoittaa taiteilijaa.
– Aivan alussa jotkut järkyttyivät siitä, miten ruma sarjakuva Fingerpori on. Nämä henkilöt ovat vuosien saatossa varmasti tyytyneet lukemaan jotain muuta, sillä mitään varsinaista valitustulvaa ei ole tullut, hän toteaa.
Vitsit ovat vaikeita ja joskus ne menevät pieleen. Jarlan mukaan tärkeintä on yrittää muistaa, kenelle vitsissä oikein nauretaan.
– Yksittäiset jutut eivät aina ole niin toimivia kuin ajattelen. Ehkä ryhdyn tekemään jotain harkintaa myös lehtien puolesta.