Kun Venäjä sulki ilmatilansa Finnairilta sekä suurelta joukolta muita lentoyhtiöitä, Finnair joutui puntaroimaan, olisiko Aasiaan enää taloudellisesti järkevää lentää.
Helsinki-Vantaan lentokentältä Tokion Narita-lentokentälle on matkaa noin 7 850 kilometriä, mikäli lento kulkisi Venäjän kautta. Matkaa on siis lähes seitsemän Suomen maankamaran verran. Lento Venäjän, Kiinan ja Mongolian halki kestäisi noin yhdeksän tuntia.
Helmikuun lopulla Venäjä sulki ilmatilansa Finnairilta ja 35:ltä muulta valtion lentoyhtiöltä vastapakotteena Venäjälle asetettujen lentokieltojen takia.
Finnairin oli keksittävä uusi reitti Aasiaan. Vaihtoehtoja oli kaksi: etelästä tai pohjoisesta.
Ratkaisu oli pohjoinen.
Reitti kulkee siis Helsingistä suoraan pohjoiseen Norjan Huippuvuorten ylitse, pohjoisnavan läpi ja Alaskan kautta Tyynelle valtamerelle. Matka venyy lähes 13 000 kilometriin ja yli 13 tuntiin.
Lisäksi se kuluttaa noin 40 prosenttia eli noin 20 tonnia enemmän kerosiinia. Taloudellisesta ja ympäristöystävällisestä näkökulmasta se on suuri haaste.
Yhdysvaltalaisen CNN:n tietojen mukaan siitä syystä Finnair päätti karsia matkustajapaikkoja 330:stä 50:een.
– Sanoisinko, että tilaa matkustajilla on, sanoo Finnairin pohjoisilla reiteillä operoiva kapteeni Aleksi Kuosmanen CNN:lle.
CNN:n mukaan Finnairin pääpaino on rahtitavaran kuljettamisessa sen kasvavan kysynnän vuoksi.
Pohjoisen lentoreitin myötä kuvioon astuvat myös lentokoneiden operointiominaisuudet sekä erinäiset säännökset lentoturvallisuudesta.
– Tarpeeksi läheltä on löydyttävä sopiva lentokenttä, jonne voi laskeutua, Finnairin lentoreittien suunnittelusta vastaava päällikkö Riku Kohvakka sanoo CNN:lle.
Kaksimoottorisia matkustajakoneita koskevan nykysäännösten mukaan matkan lähimmälle sopivalle lentokentälle tulee olla kolme tuntia.
CNN:n mukaan Finnair joutui hakemaan pohjoiselle reitilleen lupaa, jotta lähin lentokenttä voisi sijaita viiden tunnin säteellä.
– Ennen Tokioon lennettäessä tarvittiin kolme lentäjää, nyt kyydissä pitää olla neljä, Kuosmanen sanoo.
Tuttu reitti kylmän sodan ajoilta
– Pohjoisen kautta kulkeva reitti ei ole meille täysin uusi, Kohvakka toteaa.
Kun Finnair aloitti reittilennot Tokioon vuonna 1983, ne lennettiin pohjoisnavan ja Alaskan yli. CNN:n mukaan harva lentoyhtiö lensi kylmän sodan aikaan silloisen Neuvostoliiton yli.
Kuosmasen mukaan matkustajat ovat olleet innoissaan pohjoisen yli kulkevasta reitistä.
– Moni tiedustelee, mihin aikaan ylitämme pohjoisnavan ja, että onko revontulia odotettavissa, Kuosmanen sanoo.
CNN:n mukaan Finnair jakaa reitillä olleille matkustajille diplomin pohjoisnavan ylittämisestä.
Pohjoisen kautta kulkeva reitti ei aiheuta sen enempää turvallisuusriskejä kuin aiempi käytössä ollut lentoreitti.
Matkassa on kuitenkin pieniä mutkia: kompassi sekoaa pohjoisnavan yllä sekä lentohenkilökunta joutuu turvautumaan lähes satavuotiseen HF-radiotekniikkaan, sillä satelliittien välityksellä tapahtuva viestintä ei kata koko arktista aluetta.
Muutoin Kuosmanen sanoo, että napa-alueen yllä lentäminen on varmasti jokaisen lentäjän unelma.
Tammikuussa kerrottiin korona ruuhkauttaneen Finnairin asiakaspalvelun:
3:37
