Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan päätökset nouseviin energianhintoihin varautumisesta tehdään hallituksen budjettiriihessä kuunvaihteessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteinen työryhmä on käynyt läpi hintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vielä pöydällä ei ole konkreettisia esityksiä
– Kaikkia vaihtoehtoja pohditaan. Muualla EU-alueella ratkaisut on tehty joko arvonlisäveron tai energiaveron kautta. Mikä keinoista tulee käyttöön, se nähdään riihessä, Lintilä sanoi toimittajille maanantaina.
Ministeri kertoi ilmoittaneensa valtiovarainministeriölle, että verotukseen liittyvä ratkaisu vaatisi rinnalleen sosiaaliturvaan liittyvän paketin.
– Onko se sitten esimerkiksi asumistukeen liittyvä, se jää nähtäväksi. Pitäisi saada kohdennettua tukea sinne, jossa tarve on suurin, Lintilä jatkoi.
Hän ei odota hallituksen energiakeskustelusta tulevan dramaattista.
– On hyvä, että eri puolueilta tulee eri esityksiä. Tässä ei ole vielä draaman aineksia, koska kaikki tunnistavat perusongelman.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
5:20
Sähkönhankinta tulee olemaan niukkaa vuodenvaihteessa, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
"Paluuta vanhoihin hintoihin ei ole"
Taikakeinoja energian hintojen hillitsemiseksi ei hallituksen työkalupakista löydy.
– Talven laskut tulevat olemaan niin korkeita, että vaikka hallitus tekisi mitä, kaikki tulevat katsomaan omaa energiankäyttöään. Paluuta vanhoihin hintoihin ei ole, Lintilä uskoo.
Ministeriö julkistaa torstaina kotitalouksille suunnatun energiansäästökampanjan, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa sähkön käyttäjille hintojen noustessa.
Kampanjalle ei ole asetettu määrällisiä säästötavoitteita, eikä suunnitelmissa ole alkaa säännöstellä kuluttajien energiankäyttöä.
Lue myös: Voiko Suomea todella uhata sähköpula? – "Varaudutaan siihen, että kriisi heijastuu myös meille"
TEMin energiaosaston päällikkö Riku Huttusen mukaan säännöstely vaatisi koronapandemian aikaista valmiuslakitilannetta.
– Jos ajautuisimme säännöstelyyn, se olisi todella vakava paikka, Huttunen kommentoi.
Mikäli Olkiluoto pettää, joudutaan turvautumaan tuontiin
Ministeriössä luotetaan, että Venäjältä loppunut tuonti pystytään kattamaan Olkiluoto 3:n tuottamalla ydinvoimalla. Sen kaupallisen käytön on määrä alkaa joulukuussa.
Lintilän mukaan energiantarve korvataan tuonnilla, mikäli tuotanto ei lähtisi liikkeelle toivotusti.
– Itse kävin Olkiluodossa heinäkuussa. Silloin asiasta vastaavat olivat hyvin luottavaisia, että se tulee toimimaan. Eihän me voida muuta kuin luottaa siihen, mitä meille sanotaan, Lintilä sanoi.
Huoltovarmuus taataan varastoinnilla ja tehoreservillä
Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomessa on käytössä tuontipolttoaineita koskevat varmuus- ja velvoitevarastointijärjestelmät, jotka vastaavat noin viiden kuukauden keskimääräistä käyttöä.
Myös turpeelle ollaan perustamassa varmuusvarasto.
Lisäksi valtio ylläpitää sähköpulatilanteiden varalta tehoreserviä, sähköjärjestelmän varavoimaa, joka voidaan ottaa käyttöön, jos kaupallinen kapasiteetti ja verkon varavoima eivät riitä vastaamaan kysyntään.
Energiavirasto valitsee reservin ylläpitäjän tulevalle kaudelle lähiviikkoina. Tehoreservilaitokset eivät saa toimia markkinoilla vaan ne ovat olemassa poikkeustilanteita varten.
Suomessa tehoreservi on ollut viimeksi käytössä 2010.