Georgian presidentti Salome Zurabishvili ei vahvistanut kiisteltyä ulkomaisen vaikuttamisen lakia, jota vastaan maassa on osoitettu mieltä. Zurabishvili käytti veto-oikeuttaan parlamentin hyväksymää lakiesitystä vastaan, kuten oli etukäteen sanonut tekevänsä.
– Tänään käytän vetoa tähän lakiin, joka on olemukseltaan venäläinen ja perustuslakimme vastainen, presidentti Zurabishvili sanoi televisioidussa lausunnossaan.
Presidentin päätöksen arvellaan todennäköisesti jäävän vain symboliseksi eleeksi, joka ainoastaan viivyttää lain astumista voimaan. Maan parlamentti voi vielä kumota presidentin veton yksinkertaisella enemmistöllä.
Lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi. Georgian parlamentti hyväksyi lakiesityksen tiistaina äänin 84–30. Äänestystä lain kolmannessa ja ratkaisevassa käsittelyssä edelsi istunto, jossa tunteet kuumenivat jopa tappeluksi Georgialainen unelma -valtapuolueen ja opposition edustajien välillä.
Lue myös: Tappelu parlamentissa: Video näyttää, kuinka Georgian kiistelty lakipaketti riehaannutti
"Venäläislakia" vastaan protestoitu
Venäjällä on voimassa vastaava laki, minkä vuoksi Georgian lakiesityksen vastustajat olivat ristineet hallituksen esityksen "venäläislaiksi". Lakiesitystä vastaan on osoitettu kiivaasti mieltä huhtikuusta lähtien. Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.
EU ja sotilasliitto Nato ovat kehottaneet Georgiaa perääntymään lain säätämisessä. EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin mukaan lailla on kielteinen vaikutus Georgian pyrkimyksiin päästä EU:n jäseneksi ja se tulisi perua. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk puolestaan on sanonut pitävänsä lakia erittäin valitettavana.
Lue myös: Georgian presidentti tyrmää ”venäläislain” MTV:n haastattelussa – sanoo käyttävänsä veto-oikeutta
EU:n oli alun perin tarkoitus antaa lakia vastustava julkilausuma unionin 27 maan yhteisenä julkilausumana, mutta diplomaattilähteiden mukaan tästä jouduttiin luopumaan Unkarin ja Slovakian vastustuksen takia.