Glaukooma on salakavala sairaus, sillä se on alkuvaiheessa täysin oireeton. Hoitamattomana glaukooma aiheuttaa vakavia näkövaurioita.
Silmälääkäri Jaana Hietanen kertoo, että potilas itse havaitsee glaukooman vasta sitten, kun tauti on jo pitkälle edennyt. Potilaan voi olla vaikea havaita näkökentässään tapahtuvia muutoksia myös siksi, että mahdollisesti terve toinen silmä peittää sairaan silmän puutoksia.
Glaukooman jo aiheuttamia silmävaurioita ei pystytä jälkeenpäin korjaamaan.
– Siinä vaiheessa, kun potilas itse havaitsee puutoksia näkökentässään tai muutoksia näöntarkkuudessaan, tauti on jo edennyt todella pitkälle. Hoitoon pitäisi päästä kiinni jo paljon aikaisemmin, jotta vauriot pystyttäisiin ennaltaehkäisemään.
Osa korkeapaineisista glaukoomatapauksista saadaan seulottua optikon tekemissä silmänpainemittauksissa. Normaalilla tasolla oleva silmänpaine ei kuitenkaan poissulje glaukoomaa, sillä jopa puolet glaukoomatapauksista ovat niin sanottua normaalipaineista muotoa.
Näissä tapauksissa glaukooman toteamiseen tarvitaan silmälääkärin tekemä perusteellinen tutkimus. Olipa glaukooma millaista tyyppiä tahansa, glaukoomadiagnoosin tekee aina silmälääkäri.
– Siksi 45 ikävuoden jälkeen jälkeen on suositeltavaa käydä silmälääkärissä 3–5 vuoden välein. Mikäli henkilöllä on useita glaukooman riskitekijöitä, tarkastusten tulisi olla jopa tiheämmin. Silmälääkäri suunnittelee yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivan kontrollivälin, Hietanen sanoo.
Miten glaukoomaa hoidetaan? Mitkä asiat lisäävät glaukoomaan sairastumisen riskiä? Kuinka näyttelijä Eila Roineen glaukooma todettiin?
Studio55.fi vieraana silmätautien erikoislääkäri Jaana Hietanen ja glaukoomaa sairastava teatterineuvos Eila Roine.
25:32
