Tämä sairaus voi olla pitkään oireeton – osa riskiryhmään kuuluvista unohtaa käydä lääkärissä

Silmäsairaus glaukooma voi olla pitkään oireeton. Sairaus on tunnettu myös nimellä silmänpainetauti, minkä vuoksi moni edelleen luulee, että normaalit silmänpaineet sulkevat pois glaukooman. Todellisuudessa jopa puolella glaukoomapotilaista silmänpaineet pysyvät normaaleissa rajoissa, kertoo Terveystalon silmätautien erikoislääkäri ja vastuusilmälääkäri Timo Hellstedt.

– Osa tietämättään glaukoomaa sairastavista saattaa käydä säännöllisesti optikolla, mutta jos silmänpaineet ovat kunnossa, he eivät välttämättä ymmärrä hakeutua rutiinitarkastuksiin silmälääkärille.

Hellstedtin mukaan glaukooma alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen, mutta silmälääkärille olisi hyvä hakeutua ensimmäistä kertaa rutiinitarkastukseen jo ikänäön myötä noin 40–45-vuotiaana.

Jos ihmisellä on likitaitteisuutta, korkeat silmänpaineet, silmän linssin eli mykiön hilsetystä, tyypin 2 diabetes tai lähisuvussaan glaukoomaa, hänellä on suurempi riski sairastua tautiin. Tällaisissa tapauksissa silmälääkärillä olisi hyvä käydä melko säännöllisesti jo 45–60 vuoden iässä ja yli 60-vuotiaana jo kahden vuoden välein.

Hellstedt huomauttaa, että myös ikääntyminen itsessään lisää glaukooman riskiä. Tästä syystä silmälääkärikäynnit kannattaisi aloittaa viimeistään 65-vuotiaana, vaikka ei olisi iän lisäksi muita glaukooman riskitekijöitä.

Glaukoomadiagnoosit kasvussa

Suomessa Kela-korvattuja glaukoomalääkkeitä käytti esimerkiksi vuoden 2020 lopussa noin satatuhatta ihmistä, kerrotaan glaukooman Käypä hoito -suosituksessa. Hellstedtin mukaan vuosittain diagnoosin saa noin 2 500 ihmistä. Glaukoomadiagnoosien määrä on kasvussa.

– Väestön ikääntyminen on merkittävin syy glaukooman yleistymisen taustalla, ja myös likitaitteisuutta ja tyypin 2 diabetesta on aiempaa enemmän, Hellstedt sanoo.

Jos glaukooma ehtii aiheuttaa oireita, tauti on Hellstedtin mukaan yleensä jo pitkällä. Tyypillisin oire on näkökentän kaventuminen, joka tapahtuu niin vaivihkaa sivuilta, että ihminen ei välttämättä huomaa sitä. Näkökenttämuutokset voivat edetä myös eri tahtiin silmissä, jolloin terveempi silmä kompensoi toisen silmän vaurioalueen ja hankaloittaa näin oireen tunnistamista. Glaukoomasta voi kertoa myös se, jos tekstiä lukiessa kirjaimet katoavat riveiltä.

Glaukoomasta on olemassa myös harvinaisempi akuutti muoto, jossa silmänpaineet nousevat nopeasti. Nopea paineennousu aiheuttaa oireita, kuten silmän kipua tai näön hämärtymistä. Siksi tämän tautimuodon jäljille päästään nopeammin, kertoo Mehiläisen silmätautien erikoislääkäri Petri Usmi.

Usmin mukaan suurin osa glaukoomapotilaista diagnosoidaan silmälääkärin vastaanotolla ennen kuin oireita ehtii tulla. Glaukooman jäljille päästään tyypillisesti niin, että potilas ohjataan silmälääkäriin esimerkiksi optikolta korkeiden silmänpaineiden takia tai potilas itse tietää kuuluvansa glaukooman riskiryhmään ja osaa siksi hakeutua tutkimuksiin.

Silmälääkärillä tutkitaan silmänpaineiden lisäksi silmänpohjasta näköhermon pää ja hermosäikeet. Jos näissä havaitaan glaukoomavaurioita, voidaan diagnosoida glaukooma. Pelkät korkeat silmänpaineet eivät siis vielä kerro glaukoomasta.

Hoidolla hidastetaan etenemistä

Glaukoomaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta jos sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa, ennuste on hyvä, kertoo Usmi.

– Jos potilas ei ole käynyt silmälääkärissä pitkään aikaan ja hänellä todetaan pitkälle edennyt glaukooma, joka on jo aiheuttanut näkökenttäpuutosta, vauriot ovat pysyviä, mutta hoidolla pyritään siihen, että tilanne ei mene enää huonommaksi.

Usmin mukaan glaukooman hoidon tavoitteena on pyrkiä hidastamaan taudin etenemistä silmänpaineita alentamalla. Jos potilas sitoutuu hoitoon ja käy säännöllisesti seurantatutkimuksissa, hänelle ei yleensä ehdi tulla oireita tai glaukooman aiheuttamaa näkövammaa.

Glaukoomaa voidaan hoitaa erilaisilla silmätipoilla ja SLT-laserilla, jolla pyritään parantamaan silmien nestekiertoa.

Usmin mukaan SLT-laserin käyttö on yleistynyt ja sitä käytetään nykyään myös ensisijaisena hoitomuotona silmätippojen rinnalla.

Jos tipat ja laser eivät auta, potilas ei siedä lääkkeitä tai glaukooma etenee hoidoista huolimatta, tautia voidaan hoitaa myös kirurgisesti. Usmin mukaan suurin osa potilaista pärjää kuitenkin ilman leikkaushoitoa.

Lue myös: Kela: "Lihavuuden hoito on lääketeollisuuden kultakaivos"

Krista Kiuru paljastaa hetken, jolloin Suomen poikkeusolot pantiin alulle: "Sanna Marin otti meidät vastaan yövarustuksessa"

STM: Perusterveydenhuolto olisi tullut jättää lisäsäästöjen ulkopuolelle