GPS-häirintä lisääntynyt nyt myös Suomenlahden meriliikenteessä

Satelliittipaikannuksen häiriöt ovat lisääntyneet viime viikkoina ilmailun lisäksi myös merenkulussa, etenkin itäisellä Suomenlahdella. Tänä keväänä häiriöilmoituksia on tullut mereltä 35 alukselta, kun aiempina vuosina ilmoituksia on ollut yksittäisiä. 

Tietojenkäsittelytieteiden professori Laura Ruotsalainen Helsingin yliopistolta tutkii satelliittisignaaleja ja niihin kohdistuvaa häirintää.

– Jos häirintä on tosi voimakasta, se lopettaa navigointilaitteen toiminnan kokonaan. Kriittiset järjestelmät onneksi tukeutuvat myös muuhun kuin satelliittinavigointijärjestelmiin, ettei tarvitse pelätä sitä, että lentokoneet alkaisivat tippumaan alas, Ruotsalainen sanoo. 

Häiriöitä on raportoitu merenkulussa pääasiassa itäisellä Suomenlahdella, ja lentojen osalta häiriöt ovat vaikuttaneet pääasiassa Etelä-Suomen ja Suomenlahden alueella. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan on mahdollista, että Venäjä pyrkii rajojensa sisällä estämään esimerkiksi droonien navigointia ja ohjausta, jolloin häiriövaikutus kantautuu myös Suomen alueelle.

– Voimakas häirintä Itämeren yllä on paikannettu signaaleita tarkastelemalla Kaliningradin kohdalta lähteneeksi. Se on sellaista hyvin pitkäkestoista, laajalle ulottuvaa häirintää, Ruotsalainen kertoo. 

Traficomille tehtiin tänä vuonna tammi-helmikuun aikana noin 1200 ilmoitusta gps-häiriöistä ilmailusta Suomen alueella, kun viime vuonna ilmoituksia tehtiin 239. Vaikka ilmailuun kohdistuvat gps-häirinnät ovat moninkertaistuneet viime vuosina, asiantuntijat korostavat, lentäminen on edelleen turvallista. Etenkin nykyaikaisissa liikennelentokoneissa on useita vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä.

Häiriöitä voitaisiin havaita tehokkaammin

Maanmittauslaitoksen asiantuntijan mukaan Suomesta puuttuu kattava, reaaliaikainen tilannekuvajärjestelmä, jolla häiriöt havaittaisiin ajoissa myös ilmassa ja merellä. 

– Maanmittauslaitos ylläpitää maa-asemaverkkoa, mutta semmoinen reaaliaikainen hyvin kattava signaalinseuranta esimerkiksi ilmaliikenteen tarpeisiin, se puuttuu, navigointi- ja paikannusosaston johtaja Sanna Kaasalainen kertoo. 

– Merellä on vähän sama juttu, että siellä ei ole pysyviä asemia, jotka seuraisivat satelliittipaikannuksen signaalin laatua eli merelläkin se perustuu enemmänkin siihen, että siellä liikkuvat alukset raportoivat ongelmista, Kaasalainen jatkaa. 

Satelliittinavigointijärjestelmien avulla liikutaan maalla, merellä ja ilmassa, mutta ne mahdollistavat myös muun muassa sähkönsiirron ja tietoliikenteen toiminnan. Kaikkeen satelliittipaikannuksesta riippuvaan toimintaan Kaasalainen suosittelee riittävää varautumista.