Vaaratilanteita Suomenlahdella – Suomi esti viime vuonna 14 suurta karilleajoa

AOP rahtilaiva Suomenlahti
Rahtilaiva Suomenlahdella. Aluksella ei ole yhteyttä meriliikennekeskuksen estämiin karilleajoihin vuonna 2024.All Over Press
Julkaistu 10.02.2025 15:36
Toimittajan kuva
Janne Ahjopalo

janne.ahjopalo@mtv.fi

Professorin mukaan tehokkaalla meriliikennekeskuksen toiminnalla on voitu estää suuri öljyonnettomuus Itämerellä.  

Suomen meriliikennekeskus esti viime vuonna 14 karilleajoa Suomenlahdella. Valtion omistaman liikenteenohjausyhtiön Fintrafficin meriliikennekeskus valvoo kauppamerenkulkua. 

Analyysimme perusteella onnettomuuden mahdollisuus olisi ollut hyvinkin ilmeinen, kertoo Fintrafficin Meriliikenteenohjaus Oy:n laatupäällikkö Kati Westerlund MTV Uutisille sähköpostitse. 

Fintraffic ei halua toistaiseksi kertoa MTV Uutisille, millaisista mahdollisista onnettomuuksista tai aluksista olisi ollut kyse. Asiasta julkaistaan keväällä raportti, jossa kerrottaneen 14 karilleajon estämisestä tarkemmin. Vuonna 2023 tilanteita oli 13.

Suomenlahdella tehtävän valvonnan apuna on alusliikennepalvelu, johon on osallistumisvelvollisuus vähintään 24 metrin pituisilla aluksilla. Alukset saavat kaikkina vuorokaudenaikoina matkansa varrella tiedotuksia aluksen turvalliseen kulkuun liittyvistä asioista sekä tarvitessaan navigointiapua. Valvonta-alueet kattavat koko Suomen rannikon.

Lisäksi turvallisuutta parantaa Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen GOFREP-järjestelmä, joka edellyttää aluksilta raportointia lastista ja määränpäästä.

Lue myös: Politico: Eurooppa suunnittelee Venäjän varjolaivaston laajoja takavarikkoja

Vähentää öljyonnettomuuden vaaraa

Meriliikenteen professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknillisestä yliopistosta kiittelee Suomen meriliikennekeskuksen toimintaa.

– Mitä suurimmalla todennäköisyydellä saamme kiittää meriliikennekeskusta siitä, että Suomenlahdella ei ole tapahtunut suurta öljyonnettomuutta vuosikymmeniin. Käsittämättömän hienoa toimintaa.

1:13imgKatso myös: Venäjän varjolaivat toivat uuden ilmiön Suomenlahdelle.

Fintrafficista kerrotaan MTV Uutisille, että mahdollisten karilleajojen estoja on tehty viime vuonna niin saaristossa kuin avomerellä. Tyypillisessä mahdollisen karilleajon estossa meriliikennekeskus havaitsee aluksen ajavan suoraan kohti matalikkoa.

Meriliikennekeskus ottaa yhteyttä alukseen ja yhteydenoton johdosta alus muuttaa suuntaansa jatkaen matkaansa turvallisesti sinne, missä vettä jää riittävästi kölin alle. 

Tilannekohtaisesti meriliikennekeskuksen yhteydenotto alukselle saattaa sisältää pelkästään varoituksen edessä olevasta matalikosta aluksen tehdessä itse päätöksen väistöliikkeen suunnasta. Keskus saattaa kuitenkin antaa ohjeen kääntää alusta esimerkiksi tyyrpuuriin tai paapuuriin. 

– Toisinaan tiukoissa tilanteissa meriliikennekeskus avustaa alusta myös navigoinnissa eli antaa alukselle kurssin, jolle kääntäen alus saadaan kiertämään matalikko, toteaa Fintrafficin Kati Westerlund.

Lue myös: Merivartiosto seuraa Koala-tankkerin turmaa – tämä tapauksesta tiedetään

Tehokkaampaa öljyvahinkojen torjuntaa Eurooppaan

Fintraffic tiedotti maanantaina myös, että öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kasvattamiseksi käynnistyy EU-kilpailutus. 

Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA on avannut kilpailutuksen neljää valmiusalusta koskevien erillisten sopimusten solmimiseen. Sopimuksilla halutaan parantaa jäsenvaltioiden öljyvahingon torjuntavalmiutta sijoittamalla valmiusaluksia eri puolille Euroopan vesialueita. 

Lue myös: Baltian maat liittyivät manner-Euroopan sähköverkkoon

Tuoreimmat aiheesta

Itämeri