Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvityksen, jossa se kertoo keinoja tyttöjen ja poikien osaamiserojen kasvun pysäyttämiseksi.
2:02
Tuoreimman, viime huhtikuussa julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä. Katso videolta, mistä se johtuu!
Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa.
Katso myös
"Tulevaisuuden koulussa oppilaiden pitäisi saada opiskella kiinnostuksensa mukaisesti"
Poikien saamat arvosanat ovat keskimäärin jopa puoli numeroa pienemmät kuin tytöillä vastaavissa aineissa.
Opetus- ja kulttiiriministeriön selvityksessä Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät syitä poikien heikomaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon.
Valtioneuvoston vuosi sitten käynnistämästä tutkimushankkeesta nousee esiin neljä keskeistä teemaa suunnan kääntämiseksi.
Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa.
1. Lukeminen
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo, että kaikkein tärkeintä on saada pojat lukemaan, koska poikien kiinnostus lukemista ja äidinkieltä kohtaan on tyttöjä vähäisempää.
– Lukemisella ja äidinkielellä on puolestaan vahva yhteys oppimiseen. Siksi kaikkein vaikuttavinta ja tärkeintä on löytää tapoja motivoida ja innostaa myös poikia lukemaan, hän kertoo ministeriön tiedotteessa.
– On yksi kysymys, johon vastauksen löytäminen voisi ratkaista likipitäen koko ongelman: miten lukeminen ”myydään” pojille? Grahn-Laasonen kysyy.
2. Arviointi
Yliopistojen tekemä tutkimuksen mukaan toinen ongelmakohta liittyy arviointiin.
Grahn-Laasonen pohtii, pitäisikö arvosana-asteikkon käyttöä tarkentaa. Nykyinen arviointimääritelmä esimerkiksi kertoo kriteerit arvosanalle 8.
– On harkittava, pitäisikö kriteeriperusteisessa arvioinnissa olla enemmän portaita, enemmän työkaluja yhdenvertaiseen arviointiin.
Opetusministeri ei kannata kansallista tasokoetta, mutta hän haluaisi lisää työkaluja opettajille arvioinnin tueksi.
Grahn-laasosen mukaan opetushallitus on parhaillaan jo valmistelemassa lisätukea opettajille arvioinnin toteuttamiseen.
Poikien saamat arvosanat ovat keskimäärin jopa puoli numeroa pienemmät kuin tytöillä vastaavissa aineissa.
3. Yhteisöllinen koulukulttuuri
Opetusministeri kertoo, että sellaisissa kouluissa, joissa on hyvä yhteishenki, myös pojilla on parempia arvosanoja.
– Tällaisissa kouluissa lapset ja nuoret saavat useammin olla omia ainutlaatuisia itsejään, eivätkä ole niin tiukasti ”tyttö- tai poikalokeroissa”.
Ministeri peräänkuuluttaakin pedagogiikan osaamista ja opettajien koulutukseen panostamista.
4. Motivaatio ja koulutuksen merkityksellisyys
Neljänneksi asiaksi Grahn-Laasonen nostaa motivaation merkityksen.
– Motivaation yhteys oppimistuloksiin on aivan kiistaton. Siksi on tehtävä aivan kaikki sen eteen, että oppiminen motivoi myös poikia.
– ”Pojat on poikia” -tyyppinen asennoituminen poikien koulunkäyntiin voi olla karhunpalvelus nuorelle miehelle; myös pojille on tärkeää korostaa oppimisen ja osaamisen merkitystä. Siitä on vastuussa koko yhteiskunta, hän sanoo.
Korjattu kello 16:56: Arviointi-kappaleessa korjattu muotoilua, että Grahn-Laasonen ei pohdi arviointiasteikon laajentamista tai muuttamista, vaan tarkennusta.