Grooming-tapausten määrä kasvaa, ja yhä pienemmät lapset käyttävät sosiaalisen median palveluita – Poliisi: "Tämä on ihan räjähtänyt käsiin"

7:21img
Rikosylikomisario Sari Sarani vieraili Huomenta Suomessa torstaina.
Julkaistu 15.08.2019 10:03

Eevi Kinnunen

eevi.kinnunen@mtv.fi

Eilen tuli julki rikosepäily, jossa noin 30-vuotiasta espoolaismiestä epäillään 52 lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksesta. Uhrit ovat iältään 9–15-vuotiaita. Keskusrikospoliisin asiantuntijan mukaan vanhemman kannattaa kasvattaa lasta ymmärtämään digitaalisen arjen vaarat. 

Rikosylikomisario Sari Sarani keskusrikospoliisista sanoo, että epäilyssä on yhtäläisyyksiä Oulussa viime vuonna julki tulleeseen seksuaalirikosvyyhtiin. Yhteydenotot on tehty sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi asianomistajat ovat molemmissa tapauksissa nuoria.

Saranin mukaan molemmissa tapauksissa näyttäisi olevan kyse lapsen seksuaaliseen kanssakäymiseen houkuttelemisesta, eli groomingista.

Mitä grooming on?

Grooming etenee yleensä siten, että tekijä ottaa yhteyttä kohteisiinsa jossakin sosiaalisen median palvelussa. Jos lapsi tai nuori vastaa yhteydenottoon, alkaa yhteydenpito.

Tavoitteena on Saranin mukaan synnyttää luottamussuhde. Tekijä saattaa esimerkiksi imarrella uhria, jotta saisi tältä paljastavia kuvia tai jotta saisi houkuteltua tämän seksuaaliseen kanssakäymiseen. 

Saranin mukaan tekijäprofiili ei ole yhtenäinen, vaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvät erilaisista taustoista tulevat ihmiset.

Tapausten määrä on kasvanut

Grooming-tapausten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Rikosylikomisario Saranin mukaan tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median palveluita on tullut lisää ja niiden käyttö on yleistynyt.  

Poliisin näkökulmasta suurin ongelma on se, että tapauksia on valtavasti. Yhä nuoremmat käyttävät sosiaalista mediaa ja koko ajan tulee uusia palveluja, joissa groomingia voi potentiaalisesti harrastaa. 

– Muutaman viimeisen vuoden aikana tämä on ihan räjähtänyt käsiin.

Lapsen harkintakyky ei riitä

Sarani sanoo, että vanhempien tulee kasvattaa lasta digitaaliseen arkeen. Sarani on sitä mieltä, että vanhempi voi myös katsoa lapsen viestejä pitääkseen huolta siitä, että toiminta netissä on asiallista.

– Vanhemman vastuulla on se, että lapsi pysyy turvassa.

Sarani muistuttaa, että mitä nuorempi lapsi on, sitä heikompi on hänen harkintakykynsä sosiaalisen median kanavissa.

Tuoreimmat aiheesta

Huomenta Suomi