Suomen kesän aikana järjestetään suurien festivaalien ohella joukoittainen pienempiä vaihtoehtofestivaaleja tai talkoovoimin pystytettyjä tapahtumia. Tilausta on, mutta onko tilaa?
Erilaiset festivaalit ja tapahtumat synnyttävät ympärilleen elämää ja ilmiöitä, jopa yhteisöjä. Suomen lyhyen kesän aikana järjestetään satapäin festivaaleja.
Isoimmat tapahtumat tähdittävät lavansa Antti Tuiskulla, Cheekillä, Sannilla ja maailmanluokan tähdillä, mutta paikkansa on myös ollut pienemmillä indie-festivaaleilla. Tänä kesänä Suomen suven isoimmille festivaaleille on virnuiltu siitä, että esiintyjälistat muistuttavat toinen toisiaan.
Pienemmissä tapahtumissa esiintyjien lisäksi paikalle saattaa houkutella tapahtuman sijainti, luonne, yleisö tai jokin yhteisöllinen tekijä. Lavoilla on ollut tilaa pienistä isoihin nimiin.
Vaikka suomalaisia festarikävijöitä on moneen lähtöön, ei tapahtumien järjestäminen ole pelkkää yhteisöllisen hurmoksen riemuvoittoa.
Pienenkin tapahtuman järjestäminen vaatii paljon. Tarvitaan lupia, bajamajoja, järjestyksenvalvojia, rahaa ja tietenkin tapahtumalle pitää löytää jokin paikka. Kannattaako niin sanottujen indie-tapahtumien järjestäminen?
H2Ö telakkamaisemassa.
Tulevana viikonloppuna Turun Ruissalon telakalla järjestettävä H2Ö-festivaali on tänään kertonut sivuillaan, että tämän vuoden tapahtuma tulee jäämään viimeiseksi.
Merkittävin syy tapahtuman lopettamiselle on tapahtuma-alue, Ruissalon vanha telakka, joka on uudistusten kohteena. ”Merelliseen teollisuusmaisemaan” nivoutuneen festivaalin kehittämiselle ei ole enää puitteita.
Vaihtoehtomusiikkifestivaali H2Ö järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Tuotantotiimi toteaa, että tapahtuma on kasvanut mittasuhteisiin, joita he eivät osanneet edes kuvitella. Tapahtumaa edelsi Ilmiö-festivaali, jota järjestettiin vuosina 2009-2013.
Lopettamisilmoituksen yhteydessä sivuilla maalataan kuvaa tapahtumasta, jossa jokainen löytää paikkansa, kunhan muistaa pitää mielensä avoimena.
– H2Ö on muotoutunut sopivan pieneksi, mutta silti suureksi kulttuuritapahtumaksi, jonne ihmiset voivat saapua etsimään ja löytämään, juhlimaan ja nauttimaan, rentoutumaan ja havahtumaan, kuvaillaan tapahtuman verkkosivuilla.
Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa on käyty kädenvääntöä Helsingin Kalliossa järjestettävän Kallio Block Partyn tiimoilta.
Kallio Block Party Kurvissa vuonna 2015.
Kallio-liikkeen järjestämä Kallio Block Party järjestetään kuudetta kertaa tänä kesänä. Vapaaehtoisvoimin pyörivä katutapahtuma on vuosien ajan järjestetty muuttamalla Kallion kaupunginosan kadut ja puistot juhla-alueiksi. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Sörnäisten Kurvissa, nyt tapahtuma järjestetään Hakaniemen reunamilla Ympyrätalon ympäristössä ja Tokoinrannassa.
Tapahtuma järjestetään puhtaasti talkoovoimin ja alueella asuvat tai muuten vain viihtyvät voivat osallistua tapahtuman suunnitteluun.
Kyse on epäkaupallisesta ilmaistapahtumasta, mutta massatapahtuman järjestäminen vaatii kuitenkin rahaa. Kallio Block Party saa rahoituksensa myymällä myyntipaikkoja katuruokamyyjille.
Sosiaalisessa mediassa eripuraa tuotti, kun samalle ajankohdalle oltiin järjestämässä Kallion Katuruokatori & Kesämarkkinat 2016 -tapahtumaa. Tapahtumapaikaksi ruokatoritapahtumalle oli valittu Säästöpankinranta, joka on vain kivenheiton päässä Kallio Block Partysta.
Kallio Block Party -tunnelmia kadulta.
Katuruokatori & Kesämarkkinat olisi järjestetty samaan tapaan kuin Siivouspäivä tai Ravintolapäivä. Toisin sanoen kyseessä olisi ollut itseohjautuva tapahtuma, johon olisi ollut mahdollista pistää pystyyn omatoimisesti kirpparipöytä tai mehuständi.
Riitaa tapahtuman Facebook-seinällä syntyi siitä, että vaikka ruokatorissa olisikin taustalla mukava ajatus, onko oikein omalla tapahtumalla nykiä mattoa toisen tapahtuman jalkojen alta. Miksi ruokamyyjä maksaisi myyntipaikasta, kun vastarannalla saa toimia ilmaiseksi? Onko kohtuullista järjestää tapahtuma, joka saa mainosta, kävijät ja ilmaiset bajamajat sekä roskahuollon toiselta tapahtumalta.
Ja toisaalta, miksi järjestää hyvä, ilmainen, yhteisöllisyyteen perustuva tapahtuma toisen samanlaisen päälle?
Keskustelun tuloksena Kallion Katuruokatori & Kesämarkkinat 2016 peruttiin, eikä järjestäjä aio järjestää tapahtumaa toisena ajankohtana.
Raitiovaunupysäkki on muutettu kaupunkilaisten juhla-alueeksi.
Niin H2Ö kuin Kallio Block Partykin keräävät tapahtumaansa joukoittain ihmisiä. Tapahtumille on selvästikin tilausta isojen festivaalien rinnalla. Kysymys lieneekin, onko niille tilaa? Osa tapahtuma-alueista voi joutua teollisuuden käyttöön, osa alueista taas houkuttaisi paikalle liian monta toimijaa, tehden tapahtumasta näin mahdottoman.
H2Ö:n sivuilla tuotantotiimi ei kuitenkaan ole heittänyt kirvestä kaivoon, vaikka tapahtuma on tullut päätökseensä.
– Muutos tuntuu haikealta, mutta yhden aikakauden päättyminen johtaa uuden alkamiseen. Millainen se voisi olla? Me emme tiedä vielä. Sen me kuitenkin tiedämme, että tiimiämme yhdistää voimakas halu tehdä asioita yhdessä, tuotantotiimi kirjoittaa.
H2Ö-kävijöitä.
Joskus festivaalista tuli mieleen lähinnä niityllä dokaaminen, kun Andy McCoy heittää olutta milloin kenenkin niskaan. Legendaarinen Juhani Merimaa totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että festarikävijöiden enemmistö, pienituloiset opiskelijat, vaativat festareilta nykyään parempaa.
Makkaraperunat ovat vaihtumassa sushiburritoihin ja kaljan juominen sammioittain tarkasti valikoituihin käsityöoluisiin. Niityn sijaan tapahtuma-alue voi olla vanha halli, telakka tai raitiovaunupysäkki.
Mihin festivaalit viedään telakka-alueilta ja keillä kaikilla on tilaa järjestää samana päivänä tapahtuma kaupunkialueella? Onko yhä yhteisöitä luomaan tunnelma ja ilmiö pienen tapahtuman ympärille? Millainen on festarikesä ensi vuonna?
Me emme sitä vielä tiedä, mutta siihen voi jokainen vaikuttaa, sillä tunnelmaa ei voi järjestäjä yksin luoda.
H2Ö-festivaali ensi viikonloppuna 22.-23.7. Turussa. Kallio Block Party 6.8. Helsingissä.