Haaveiletko muhkeasta marjasadosta ja hillosta? Älä missään nimessä tapa kevään ensimmäistä tokkuroivaa kimalaista!

– Tarkka ajankohta riippuu säistä. Kimalaiskuningatar herää sitten, kun lämpötila nousee riittävän korkealle. Ratkaisevaa on maaperän lämpötila, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoisasiantuntija Rainer Peltola. 

Ehkä epämiellyttävänkin tuntuista, tokkuraista vierasta kannatta sietää hetki, sillä kevään ensimmäiset kimalaiset ovat merkittäviä ahertajia. Ensimmäisenä heräävä kuningatar on koko yhdyskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva hyönteinen. Jos kuningatar kuolee, yhdyskuntaa ei tule.

Kuningattaren tehtävä on rakentaa pesä ja munia seuraavat sukupolvet. Kuoriutuvat työläiset jatkavat pölyttämistä, kun taas kuningatar kerää siitepölyä ja mettä ruokkiakseen toukkia.

Kertaalleen talvehtinut kuningatar kuolee kesän mittaan, ja seuraavan yhdyskunnan perustamisen vastuu siirtyy loppukesästä kuoriutuville kuningattarille, jotka jäävät talvehtien odottamaan seuraavaa kevättä.

Mökin marjasaalis pienenee selvästi

Kuningattaria sanomalehdellä huitomalla kokonaista kimalaispopulaatiota ei tuhottua saa, mutta yhdyskunnan muodostumatta jääminen voi näkyä paikallisesti. 

– Kesämökin lähimetsien marjasaalis pienenee aivan olennaisesti, jos kimalaiset vähenevät. Sama käy myös puutarhaharrastajien hyötykasveille, Peltola sanoo.

Lue myös: Suomessa ei ole kattavaa kuvaa kimalaisten ja muiden pölyttäjien tilanteesta – maailmalla kantojen on havaittu supistuneen

Yksittäisten ihmisten tappotoimia enemmän Peltolaa huolettavat elinympäristön muutos ja kasvimyrkyt.

– Kimalainen on aivan kriittisen tärkeä pölyttäjä. Ilman kimalaista meidän metsämarjasatomme olisivat aika mitättömät. Tärkeä se on myös kulttuuriympäristöllemme ja hyötykasveille, Peltola muistuttaa.

Mikäli kimalaispopulaatio vähenisi rajusti Suomessa, sillä olisi valtava vaikutus koko ruoantuotantoketjuun. Kaikkien hyönteispölytystä hyödyntävien hyötykasvien sadot vähenisivät ja kotimaisen ruoantuotannon monipuolisuus kapenisi.