Suomessa ei ole kattavaa kuvaa kimalaisten ja muiden pölyttäjien tilanteesta – maailmalla kantojen on havaittu supistuneen

Maailmalla on havaittu, että pölyttävien hyönteisten kannat ovat supistuneet.

–  Tarvitsemme lisää tietoa ja seurantoja, jotta pölyttäjien tilanteessa tapahtuvat muutokset kyetään havaitsemaan, painottaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Pölytys on välttämätöntä ruuan tuotannon kannalta, mutta luonnonvaraisille pölyttäjille tärkeät kukkaniityt ja monimuotoiset pientareet ovat käyneet harvinaisemmiksi. Luonnonvaraisten pölyttäjien kannat myös vaihtelevat voimakkaasti vuosittain.

"Pölytyspalvelun käyttö on jo suosittua"

Pölytyksen onnistumisessa on oma roolinsa tarhamehiläisillä. Mehiläistarhaajat tarjoavat palvelujaan viljelijöille. Palveluissa sijoitetaan tarhamehiläisten pesiä viljelykasvien läheisyyteen.

–  Pölytyspalvelun käyttö on jo suosittua hedelmän- ja marjanviljelijöiden keskuudessa. Peltokasveista esimerkiksi tattari hyötyy nimenomaan tarhamehiläisestä, sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen.

Hän toivoo, että sekä tarhamehiläiset että luonnonpölyttäjät otetaan huomioon maatalouspolitiikassa.

–  Viljelykasvit tarvitsevat sekä tarhattuja että villejä pölyttäjiä, vahvistaa Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Noin kolme neljännestä maailman viljelykasveista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Kuussaaren mukaan pölyttäjien väheneminen monissa maissa johtuu muun muassa elinympäristöjen supistumisesta ja kasvinsuojeluaineista. Myös loiset ja taudit vaivaavat pölyttäjiä.

–  Rypsin ja rapsin satotasojen lasku voimakkaimmin viljellyillä alueilla viittaa pölytysvajeeseen, Kuussari kertoo.

Useita hankkeita käynnissä

Maailmalla pölyttäjiä on tutkittu paljon, mutta Suomessa vain vähän. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä useita hankkeita tiedon saamiseksi.

Kuussareen mukaan meneillään olevan Pölyhyöty-hankkeen tarkoitus on selvittää Suomen pölyttäjäkantojen tilaa, tuottaa esitys seurannan järjestämiseksi sekä arvioida hyönteispölytyksen taloudellinen arvo viljelykasveille Suomessa.

Tarkoitus on myös kartoittaa tarhamehiläisiin perustuvien viljelykasvien pölytykseen tarkoitettujen palvelujen tarjontaa.