Haavisto: Jo Naton tarkkailijajäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta – "Samassa veneessä ollaan loppuun asti"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että jo Suomen ja Ruotsin tarkkailijajäsenyys Natossa parantaa Suomen turvallisuutta. Haaviston mielestä myös jäsenyyshanketta jarruttaneen Turkin terrorismihuolet voidaan ratkaista hyvällä yhteistyöllä.

Naton päämajassa Brysselissä vietettiin tänään historiallista hetkeä, kun puolustusliiton kaikkien jäsenmaiden edustajat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat.

– Seurasimme sitä Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa lähes liikuttuneina. Lopuksi tulivat vielä valtavat aplodit. Näki, että se on eri Nato-maiden lähettiläille tärkeä hetki. Tätä on odotettu, Pekka Haavisto kertoo MTV Uutisten haastattelussa Brysselissä.

Turkki-kysymys ratkeaa yhteistyöllä

Haavisto uskoo, että myös Turkin terrorismihuolet saadaan hyvällä yhteistyöllä ratkaistua.

– Hyvin monet Naton jäsenmaat näkevät Suomen ja Ruotsin tulon myönteisenä ja tärkeänä asiana. Mailla on yhteisriippuvuuksia suhteessa Turkkiin, muitakin kuin puolustukseen liittyviä, eli uskon, että samassa veneessä ollaan loppuun asti.

Ulkoministerin mukaan Suomi ei ole mikään terroristien vapaasatama, mutta asiat hoidetaan lakien ja kansainvälisten sopimusten puitteissa.

– Minusta se kuva, joka on Suomestakin luotu, että olisimme jotenkin sympaattisia (terroristeja kohtaan) tai antaisimme tilaa terrorismille, on väärä. 

Jo tarkkailijajäsenyys tuo turvaa

Haavisto uskoo, että jo Naton tarkkailijajäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta.

– Tunne täällä (Brysselissä) on sellainen, että olemme jo Natossa mukana. Olemme saaneet prosessissa jo monilta mailta vakuutuksia aikaisemmin, Yhdysvalloilta, Britannialta, monilta eurooppalaisilta mailta, ja olemme yhä tiiviimmin kiinni Naton kyljessä.

– Olisi aivan mahdoton ajatus, että joku pystyisi väkivalloin estämään Nato-jäsenyystietä tässä vaiheessa.

Nato tuo myös työpaikkoja suomalaisille

Suomi on ollut jo aiemmin mukana Naton rauhanturvaoperaatioissa, mutta nyt on virkamiesten vuoro.

– Suomen Nato-edustuston koko kasvaa; Brysselissä tarvitaan aiempaa enemmän suomalaisia virkamiehiä. Lisäksi Nato tulee avaamaan paikkoja suomalaisille omassa koneistossaan. 

– Puhutaan yli sadasta virkamiehestä, joita Nato tulee rekrytoimaan tulevaisuudessa, Haavisto arvioi. 

Lue myös:

    Uusimmat