Pekka Haavisto kehuu Suomen saaneen Ruotsinkin Natoon – näin ulkoministeri avaa liittymiskeskustelujen sisältöä

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet Nato-polullaan jälleen askeleen eteenpäin, kun maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin aamupäivällä sotilasliitto Naton päämajassa Brysselissä. 

Tämä teki Suomesta ja Ruotsista sotilasliiton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat pääsevät osallistumaan Naton kokouksiin.

Tilaisuudessa 30:tä Nato-maata edustivat niiden Nato-suurlähettiläät. Ulkoministeri Pekka Haavisto ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde olivat läsnä tilaisuudessa.

Lue myös: Haavisto toivoo nopeaa ratifiointikierrosta – Stoltenberg: "Tähän mennessä Naton historian nopein liittymisprosessi"

Haavisto korosti Suomen vahvuuksia liittymiskeskusteluissa

Pekka Haavisto avasi ensin liittymiskeskustelujen sisältöä Suomen Nato-edustustossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. 

Haavisto kertoi korostaneensa Suomen vahvistavan Natoa poliittisen sitoutumisen ja vahvan puolustuskyvyn kautta.

– Kerroin, että Suomi lisää Naton kokonaisvalmiutta ja vahvuutta ja (etenkin) Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Suomi tuo vahvan panoksen Naton työhän kyberpuolustuksen, hybridiuhkien torjunnan ja murrosteknologioiden saralla.

– Toin esiin myös Helsingissä toimivan Naton hybridikeskuksen ja vahvuudet, joita se tuo Natolle. Lisäksi kerroimme, että hallituskaudella on avattu ulkoministeriön rauhanvälityskeskus.

Keskusteluissa oli eilen mukana myös Ahvenanmaan edustaja, ja Haavisto kertoo ottaneensa esiin myös maakunnan kansainvälisoikeudellinen aseman. 

– Suomi on sitoutunut noudattamaan Ahvenanmaata sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Lue myös: Suomen Nato-jäsenyyskriteerit täyttyivät erittäin nopeasti: "Näin nopeita liittymiskeskusteluja ei koskaan aikaisemmin ole käyty"

"Lopuksi saatiin vielä isot aplodit suurlähettiläiden joukolta"

Tämänpäiväistä liittymisasiakirjan allekirjoitustilaisuutta Haavisto kuvaa juhlalliseksi.

– Oli aika juhlallista, kun Naton jäsenmaat kävivät aakkosjärjestyksessä liittymispöytäkirjan allekirjoittamassa, ja lopuksi saatiin vielä isot aplodit suurlähettiläiden joukolta.

Naton tarkkailijajäsenyys tarkoittaa Haaviston mukaan sitä, että Suomi pystyy osallistumaan Naton työhän tästä päivästä lukien.

– Emme kuitenkaan osallistu itse päätöksentekoon. 

Suomi veti Ruotsin Natoon

Se, että Suomi ja Ruotsi ovat tässä pisteessä yhdessä, on Haaviston mukaan osittain Suomen ansiota.

– Koko prosessin liikkeelle lähtö tapahtui Suomessa. Meillä herättiin ensimmäisenä siihen, että turvallisuustilanne on heikentynyt omassa lähiympäristössä ja Itämerellä muun muassa Venäjän Ukraina-hyökkäyksen takia. Suomessa myös kansalaisten mielipide muuttui nopeassa tahdissa. Tämä kaikki vaikutti osaltaan siihen, että Ruotsi päätti tehdä ratkaisunsa samaan aikaan. 

Haavisto korosti myös yhteyttä Suomen ja Ruotsin välillä.

– Totesimme juuri Ann Linden kanssa, että yhteistyö on ollut erittäin hyvää. On myös Suomen turvallisuudelle suuri merkitys, että olemme tulevaisuudessa Naton jäseniä yhdessä Ruotsin kanssa. Meidän puolustusalueemme on samantyyppinen ja sotilasyhteistyömme on kehittynyt pitkälle.

– "Jos te Suomessa olette niin huolissanne turvallisuustilanteen muutoksesta, ehkä meidänkin pitäisi tälläkin puolella olla." Sentyyppistä ajattelua on tässä ollut. Saimme Naton omassa tiedotustilaisuudessa Ann Lindeltä kiitokset siitä, että olemme vaikuttaneet Ruotsin prosessiin ja ajatteluun.

"Ratifioinnin nopeudesta kilpaillaan"

Turkki-dilemman Haavisto uskoi selviävän ajan myötä.

– On paljon puhuttu yhteisymmärryspöytäkirjan toteutuksesta ja suomalaiset suhtautuvat dokumenttiin siihen vakavasti. Jokainen sana ja kirjain toteutetaan.

– Pääasiassa se on tiedonvaihtoa ja viranomaisyhteistyötä. Kun Turkki näkee, miten asiat etenevät, uskon että päästään heitäkin tyydyttävään ratkaisuun ja ratifiointiprosessi lähtee liikkeelle.

Haaviston kertoi jäsenmaiden muutoin suorastaan kilpailevan ratifioinnin nopeudessa.

– Kilpailuun ovat aika monet jo ilmoittautuneet, taitaa olla muun muassa Norja, Saksa ja Kanadakin ja USA:n senaatti on kovassa vauhdissa. Meidän kannaltamme on tavattoman hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään.

– Monet kertovat, että aikovat toimia jo ennen kesälomia, Haavisto totesi.

Viron pääministeri Kaja Kallas kertoikin jo Twitterissä, että hän on ehdottanut Viron parlamentin kokoontuvan huomiseksi keskustelemaan nopeutetusta ratifiointiprosessista.

Lue myös: Tanska ensimmäinen ratifioija – kuka on seuraava? MTV seuraa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemistä