Suomi valmistelee tuomaan turvaan kymmeniäkin suomalaisia Afganistanissa auttaneita paikallisia ihmisiä. Heitä on toiminut muun muassa lähes kaksikymmentä vuotta Afganistanissa olleiden, jo kotiin palanneiden suomalaisjoukkojen tukena, ja Suomen Kabulin suurlähetystön alaisuudessa.
Afganistanissa kiivaan maastopalon lailla etenevä ääri-islamilainen taliban-liike pitää maassa olleita ulkomaisia joukkoja avustaneita afganistanilaisia "pettureina". Se tarkoittaa hengenvaaraa. Afganistanista on jo tihkunut tietoja talibanien käsiin joutuneiden ihmisten julmasta kohtelusta.
– Nyt selvitämme asiaa parhaillaan yhdessä sisämininsteriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön yhteistyönä, mutta varmasti on joitakin tai joitakin kymmeniä, jotka tulevat tarvitsemaan apua ihan Suomeenkin pääsemisessä, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo MTV:n uutisille.
Tulkkien lisäksi paikalliset ovat toimineet muun muassa ruokahuollossa, ja lähetystön avustavina virkailijoina. Osa heistä on toiminut suomalaisten kanssa pitkään, osa lyhyemmän aikaa. Haavisto muistuttaa, että osa heistä on toiminut myös muita maita avustaen, ja heidänkin tilannetta selvitellään usean maan kesken.
Ja kuka on valmis vastaanottamaan ylikansallisen toimijan kuten EU:n palkkalistoilla työskennelleet, on ratkaisua odottava kysymys.
Päätökset siitä, keitä Suomi on valmis tänne tuomaan, tehdään aivan lähiviikkoina.
– Jokaisen kohdalla joudutaan tekemään yksilöllinen analyysi. Onko uhkaa, pyrkiikö ihminen itse aktiivisesti lähtemänä maasta. Suomella työnantajana on vastuu näistä henkilöistä, ja pyrimme etsimään turvallisia ratkaisuja apua tarvitseville, Haavisto kertoo.
Afganistanin hallituksen asevoimien ja muiden turvallisuusjoukkojen taisteluhalu ja motiivi talibaneja vastaan on kyseenalaistettu useasti.
Äärivanhoillisen sunnimuslimiliikkeen nopea eteneminen taistelukentillä kertoo karua kieltään. Vajaassa viikossa se on saanut haltuunsa kahdeksan maakunnan pääkaupunkia. Maakuntia maassa on 34.
EU:n mukaan talibanit hallitsevat kahta kolmasosaa Afganistanista. Sadattuhannet ihmiset ovat paenneet taisteluja ja talibanien valtaa, jonka aiemmasta toteutuksesta vanhemmalla väestöllä on pahimmillaan järkyttäviä muoistoja.
Talibanien ei enää tarvitse odottaa yhdysvaltalaisten maajoukkojen sotavoimaa. Yhdysvallat on ilmoittanut vetävänsä joukkonsa 11. syyskuuhun mennessä. Symbolinen päivämäärä.
Ilmatukea hallituksen joukoille Yhdysvallat kuitenkin yhä antaa, mutta se ei ole onnistunut talibaneja pysäyttämään, eikä pitämään Afganistanin armeijan moraalista selkärankaa vahvana.
Yhdysvaltalaistiedustelun mukaan talibanit saattavat saada pääkaupunki Kabulin haltuunsa jo kolmen kuukauden päästä, eräs tiedustelulähde sanoo uutistoimisto Reutersille.
– Mikään itsestään selvyys se ei kuitenkaan ole, lähde toteaa, ja viittaa hallituksen joukkojen kyvystä ja halusta taistella vastaan.
Jihadistinen Isis on saanut jalansijaa Afganistanista muutaman viime vuoden aikana. Jos talibaneista riippuu, se ei tule rooliaan vahvistamaan, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen.
Taliban ja Isis ovat Parosen mukaan ottaneet mittaa toisistaan jihadistien koko läsnäolon aikana Afganistanissa.
Sen sijaan kuluneen kahden vuosikymmenen sotimisen ja kansainvälisen jälleenrakennusponnistelun taustasyy al-Qaida – jihadistiset terrori-iskut 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloissa – on yhä elossa. Talibanien hallinto aikoinaan tarjosi suojaa al-Qaidalle, eikä suhde ole katkennut.
– Taliban ei ole missään vaiheessa irtisanoutunut al-Qaidasta, vaan sen uusikin johtaja on ottanut vastaan al-Qaidan korkeimman johdon uudistetun uskollisuudenvalan. Yhteiselämä jatkuu, ja millaisen muodon se saa, saamme siitä paremman todistuksen lähikuukausina ja lähivuosina, Paronen kertoo.