Tilanne ei kuitenkaan olisi suoraan Tshernobylin onnettomuuteen verrattavissa.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen suomalainen apulaisjohtaja Olli Heinonen arvioi, että Ukrainan Zaporizhzhjan ydinvoimalasta kerrottu viittaa siihen, että reaktoreita ei kannattaisi näissä olosuhteissa käyttää.
– Henkilökohtainen näkemykseni on, kuten täällä Yhdysvalloissa sanotaan, että better safe than sorry, Heinonen kertoo.
Lue myös: 7 kohtaa: Näin Zaporizhzhjan ydinvoimalassa vältytään pahimmalta
Heinonen kommentoi STT:lle ydinvoimalan tilannetta ennen IAEA:n eilistä Zaporizhzhjaa koskevan raportin julkaisua. Heinosen kommentit pohjautuvat järjestön johtajan Rafael Grossin perjantain tiedotustilaisuuteen, jossa tämä kertoi raportin tuloksista sen jälkeen, kun järjestön tarkastajat olivat vierailleet voimalassa sodan keskellä.
IAEA:n raportin mukaan ydinturvallisuuden kaikki "seitsemän pilaria" on asetettu vaaraan Zaporizhzhjassa. Termillä viitataan turvallisen ydinvoiman takaamisen eri osa-alueisiin, kuten voimalarakennusten hyvään kuntoon, voimalan järjestelmien sähkönsaantiin ja säteilytasojen tarkkailumekanismeihin.
IAEA kiinnitti huomiota lisäksi siihen, että voimalan ukrainalaiset työntekijät joutuvat työskentelemään kovan paineen alla, mikä lisää turvallisuusriskejä.
"Kyse ei ole Tshernobylistä"
Heinosen mukaan voimalalle on konfliktialueella monia riskejä. Vaikka sitä ei suoraan tulitettaisi, saattavat ammukset vahingossakin harhautua laitokselle.
– Jos ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmä lakkaa toimimasta sähkönpuutteen tai vaurioitumisen vuoksi, meillä on edessä katastrofin ainekset, Heinonen sanoo.
Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan ole suoraan verrattavissa Ukrainassa tapahtuneeseen Tshernobylin ydinvoimalan vuoden 1986 onnettomuuteen, koska reaktori on erilainen rakenteeltaan.
– Tästä johtuen reaktorin sydän ei syty palamaan. Se kyllä sulaa ja kaasuja tulee ilmaan. Ongelma Tshernobylissä oli, että se paloi, koska se oli tehty grafiitista. Ja kun se syttyy tuleen, sitä ei voida sammuttaa, vaan se palaa niin kauan kuin palaa. Ja kuumuuden vuoksi radionuklidit nousivat erittäin korkealle ilmaan.
Turvavyöhyke alueelle
IAEA vaati myös Zaporizhzhjan ydinvoimalan ympärille Ukrainassa perustettavaksi turvavyöhykettä, jotta ydinkatastrofin vaaralta vältyttäisiin.
Myös Heinonen pitää ajatusta hyvänä. Ydinvoimala kannattaisi mahdollisesti pysäyttää siksi aikaa, että tilanne saadaan hallintaan.
– Tämä saataisiin aikaan luomalla eräänlainen demilitarisoitu vyöhyke, joka olisi riittävän suuri, hän sanoo.
Ukrainassa Zaporizhzhjan ydinvoimalan käytöstä vastaava yhtiö Energoatom ehdottikin keskiviikkona YK:n rauhanturvaajien tuomista voimalaa turvaamaan.
Pysäyttäminen voisi tosin vaikuttaa myös Ukrainan sähkönjakeluun. Ennen sotaa myös koko Euroopan laajimman ydinvoimalan kerrottiin tuottaneen noin viidesosan Ukrainan sähköstä.
Ukrainan sähköntarve on tällä hetkellä vähäisemmän teollisuustuotannon vuoksi alhaisempi, mutta hallinnolla lienee Heinosen mukaan tahtona turvata sähkönjakelu myös ihmisten moraalin ja motivaation ylläpitämiseksi.
Ukrainalta tukea vyöhykkeelle
Ukraina on kuitenkin ilmaissut tukensa ajatukselle turvavyöhykkeestä. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina voi tukea turvavyöhykkeen perustamista ydinvoimalan ympärille, jos se tarkoittaa alueen demilitarisointia.
Venäjä ei ole kommentoinut ehdotusta ainakaan toistaiseksi. Vaikka ydinvoimala sijaitsee Ukrainassa, maahan hyökännyt Venäjä katsoo, että alue on sen hallinnassa. Siksi se katsoo myös, että asialle tarvittaisiin sen hyväksyntä.
Venäjä ehti myös jo älähtää raportista. Maa kertoi aikaisemmin tänään, että se haluaa "selvennyksiä" atomienergiajärjestön ydinvoimalaa koskevaan raporttiin. Venäjä on jo aikaisemmin valittanut siitä, että raportissa ei kommentoitu suoraan ydinvoimalaan kohdistuvien tulitusten lähdettä.
Vaikuttaisi vesistöihin ja Krimille saakka
Mahdollisen ydinkatastrofin vaikutukset olisivat laaja-alaisia.
Heinosen mukaan vaikutuksia olisi myös vähemmän huomiota saaneisiin seikkoihin, kuten maatalouteen.
– Ukraina on maatalousmaa, ja tällä alueella on paljon maanviljelystä. Jos kaikkea satoa ei ole vielä korjattu, niin voiko se vaikuttaa satoon, jos sato saastuu?
– Toinen on se, että alueella virtaava Dnepr-joki laskee Mustaanmereen. Jos alueella jotain kalastusta on, siihen tulisi varmasti rajoituksia.
Lisäksi vähemmän huomiota on saanut, että Etelä-Ukrainassa sijaitsee suuri makean veden patoallas Kahovka. Sieltä on kuljetettu taas vettä niin sanottuun Pohjois-Krimin kanaaliin, jonka vedestä käytettiin valtaosa maanviljelyyn Krimillä.
Ukraina kuitenkin katkaisi vedentoimituksen kanaalista sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Venäjän median mukaan Venäjä otti kuitenkin kanavan uudelleen käyttöön keväällä sen jälkeen, kun maa aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan.
Mahdollinen onnettomuus siis vaikuttaisi patoaltaan kautta vedenkuljetuksiin Krimille ja maanviljelykseen alueella.