Ydinvoimaloita suojataan maanjäristyksiltä ja lentokoneen törmäyksiltä, mutta ei sotilaallisilta iskuilta – professori kertoo, mikä Zaporizhzhjan voimalaa uhkaa

Tulitus Euroopan suurimman ydinvoimalan ympäristössä jatkuu ylläpitäen ydinkatastrofin riskiä. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n asiantuntijaryhmä on viimein matkalla tarkastamaan laitoksen kunnon.

–  Tehtävästä tulee IAEA:n historian vaikein, kun otetaan huomioon venäläisten aktiiviset taistelutoimet ja se häpeämätön tapa, jolla Venäjä yrittää oikeuttaa paikallaolonsa, Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoi Tukholmassa yhdessä ulkoministeri Ann Linden kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Ydintekniikan professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan–Lahden teknilliseltä yliopistolta kertoo, että IAEA:n ryhmällä on kolme tarkistettavaa asiaa Zaporizhzhjassa: ydinturvallisuus, turvajärjestelyt ja ydinmateriaalivalvonta.

– Ensimmäisenä on ydinturvallisuus, mikä tarkoittaa, että radioaktiivisia aineita ei saa päästä sieltä karkuun. Toisena on turvajärjestelyt eli se, että laitos ei saisi vahingoittua ulkoapäin. Kolmantena tärkeänä asiana on ydinmateriaalivalvonta, eli se ettei ydinaineita vietäisi pois niin, että ne päätyisivät vääriin käsiin, Hyvärinen täsmentää.

Zaporizhzhjan voimala on Ukrainan ja samalla koko Euroopan suurin ydinvoimalaitos tuotannoltaan. Normaalitilanteessa Zaporizhzhja tuottaisi reilun viidenneksen Ukrainan sähköstä.

Ydinvoimaloita ei suojata sotilaalliselta iskulta

Voimala ja sen reaktorin kunto ovat huolestuttaneet asiantuntijoita, ja kansainvälinen atomienergiajärjestö onkin vaatinut pääsyä tarkastamaan voimalan tilanne mahdollisimman nopeasti.

Ydinvoimaloissa varaudutaan maanjäristyksiä ja jopa lentokoneen törmäystä varten, mutta sotilaallisilta iskuilta niitä ei ole suojattu. Hyvärinen kertoo, että rakennukset kestävät esimerkiksi käsiaseilla ja kevyemmällä kalustolla sotimisen.

– Siihen tarvitaan sitten järeämpiä välineitä, jos halutaan rakennuksia hajottaa.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) apulaisjohtaja Timo Routamo huomauttaa, että ydinvoimalan läheisyydessä on vaikea ryhtyä vastahyökkäykseenkään.

– Jos venäläiset ampuvat esimerkiksi raketinheittimillä, ei ukrainalaisilla ole mahdollista torjua sitä, jos halutaan välttää vauriot sinne, Routamo sanoo.

– Ei tällaista ole kyllä aiemmin ollut, että olisi käytetty sodan välineenä tällaista ydinturman uhkaa, hän jatkaa.

Pienempi tuho kuin Tshernobylistä

Zaporizhzhjasta on matkaa Suomeen 1 500 kilometriä. Asiantuntijoiden mukaan vaikutukset Zaporizhzhjan mahdollisesta ydinonnettomuudesta eivät näkyisi Suomessa asti, eivätkä vaikutukset olisi ylipäätään yhtä suuret ja kauaskantoiset kuin esimerkiksi Tshernobylistä.

– Tämä on niin erilainen reaktori ja mahdolliset onnettomuusilmiöt ovat erilaisia. [Zaporizhzhjassa] on paremmat edellytykset pidättää iso osa radioaktiivisista aineista suojarakennusten sisällä, vaikka reaktori tuhoutuisikin, ydintekniikan professori Hyvärinen kertoo.

– Tshernobylissä ei ollut käytännössä suojarakennusta. Kun onnettomuus tapahtui, sekin suojaava katto, mikä siellä oli, vaurioitui räjähdyksen voimakkuudesta ja reaktori oli käytännössä paljaan taivaan alla, STUK:n Routamo puolestaan kertoo.

Vaikka laitosta ei lähdettäisi tarkoituksellisesti tuhoamaan, raskaiden aseiden käyttämiseen ydinvoimalaitosalueella liittyy vakavia riskejä.

IAEA:n vierailun tarkkaa aikataulua ei ole julkistettu, mutta tarkastus kestää arviolta joitain päiviä. Ukrainan ulkoministeriön mukaan ryhmä saapuu Kiovaan maanantaina. Perille Zaporizhzhjaan sen on tarkoitus saapua myöhemmin tällä viikolla.