Polttoaineen jakelun turvaaminen suurten sähkökatkosten aikana kaikissa olosuhteissa koko maassa vaatisi noin 70 varavoimalla varustetun huoltoaseman rakentamista Suomeen. Nyt tällaisia asemia on vain neljä.
Lue myös:
1:32
Onko kotivara kunnossa – kuinka kauan selviäisit kriisitilanteessa? Lista varastosta, joka pitäisi aina löytyä kotoa
Sähkökatkojenkin aikana toimivat huoltoasemat sijaitsevat Forssassa, Heinolassa, Siilinjärvellä ja Oulussa. Jokainen niistä kuuluu eri huoltoasemaketjuun. Asemat on varustettu merikontteihin sijoitetuilla dieselgeneraattoreilla.
– Niiden teho on 500 kilowattia, joka vastaa ison työkoneen tehoa. Varavoima käynnistyy automaattisesti kun verkkosähkö katkeaa. Generaattori toimii kaksi vuorokautta jonka jälkeen on tankattava uutta polttoainetta, kertoo voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Neljä huoltoasemaa varustettiin varavoimalla Huoltovarmuuskeskuksen pilotissa. Nieminen myöntää, että nykyinen asemaverkko on harva.
– Pilottihankkeessa laskimme, että koko maahan tarvittaisiin noin 70 sähkövarmaa huoltoasemaa. Se on nykytilanteessa utopiaa, mutta sellainen verkko takaisi jokaiselle kansalaiselle kohtuullisen matkan päässä polttoainetta.
Pohjois-Karjalaan oma asema
Tällä hetkellä myös viranomaiset ovat markkinaehtoisten jakeluyhtiöiden verkon varassa. Esimerkiksi vuodenvaihteessa vakavista sähköongelmista lähes viikon kärsineessä Pohjois-Karjalassa ei ole varavoimalla turvattua asemaa.
– Lähin on Savon puolella Siilinjärvellä. Jo muutamassa vuorokaudessa ollaan pahoissa ongelmissa. Ensimmäisenä polttoainepula uhkaa ambulansseja, jotka ajavat paljon, kertoo maakunnallisen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi.
Tilanne huolestuttaa ja niinpä pelastuslaitos on käynnistänyt omat neuvottelut Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa varavoimalla varustetun ABC-aseman saamiseksi maakuntaan.
– Uskon vahvasti, että jo tänä vuonna ainakin viranomaisten kalustoon saadaan pitkän sähkökatkon aikana polttoainetta omasta maakunnasta. Voi olla, että ilman valmiuslain erityistoimia sähkönjakelun suurhäiriössäkään polttoainetta ei vielä riitä kansalaisille vaan pitää miettiä vaihtoehtoisia kulkutapoja, Viitaniemi arvioi.
Miten polttoaine maksetaan?
Petri Nieminen huomauttaa, että lähtökohtaisesti kaikki toimijat viranomaiset mukaan lukien varautuvat ongelmiin itse.
– Se ei ole valtion tehtävä. Pilotin kokemusten pohjalta kuitenkin mietimme koko ajan miten varavoimalla varustettua asemaverkkoa voitaisiin laajentaa.
– Keskustelemme jatkuvasti kaikkien jakeluyhtiöiden kanssa. Olisimme toivoneet asian etenevän ripeämmin. Heidän näkökulmastaan tässä on ollut sekä kaupallisia syitä että myös ympäristöön liittyviä syitä.
Kansalaisille polttoaineen saanti varavoimalla varustetulta huoltoasemalta voi tuoda vielä muitakin haasteita.
– Esimerkiksi maksaminen. Sirukortilla maksaminen ei onnistu, jos sähköä ei ole eikä yhteyttä pankin järjestelmiin saada, Nieminen tarkentaa.
"Siun sote" toimi
Joulun ja uuden vuoden seutuun osunut vaikea sähkökatkos toi kuitenkin myös hyviä uutisia viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Maakunnallinen "siun sote" osoitti toimivuutensa.
– Saatiin sellainen kokemus, että yhteistyö toimi, ei tehty päällekkäistä työtä ja tieto kulki hyvin viranomaisten välillä.
– Siitä on siis etua, kun esimerkiksi pelastuslaitos ja sosiaalihuolto on samaa isompaa organisaatiota. Nyt ei menty erikseen tarkistamaan yksin asuvien vanhusten tilannetta, Viitaniemi kiittelee.
Myös naapuriapu on yhä voimissaan maaseudulla ja lähimmäisestä pidetään huolta.
– Se lisää turvallisuuden tunnetta ja parantaa kriisinsietokykyä tällaisissa häiriötilanteissa.