Kunta- ja aluevaalit käydään huomenna sunnuntaina. MTV:n vaaliasiantuntija povaa historiallisen matalaa äänestysprosenttia.
Kunta- ja aluevaalien äänestysprosentti voi jäädä alle 50 prosentin, sanoo MTV:n vaaliasiantuntija, Åbo Akademien professori Kimmo Grönlund.
Se tarkoittaisi historiallisen heikkoa äänestysaktiivisuutta.
– Kyllähän tässä on merkkejä siitä, että uudet aluevaalit hämmentävät ihmisiä. Joku voi jopa jättää äänestämättä kuntavaaleissa siksi, ettei ymmärrä hyvinvointialueiden ja kuntien välistä eroa, MTV:n Uutisextrassa vieraillut Grönlund sanoo.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa yhtä aikaa.
Edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1, eli matalin sitten 1940-luvun. Grönlund perustelee näkemystään sillä, että tänä vuonna kuntavaalien ennakkoäänestysaktiivisuus jäi matalammaksi kuin vuoden 2021 vaaleissa.
Vertailua tosin vaikeuttaa se, että vuoden 2021 kuntavaalien ennakkoäänestys kesti pidempään koronapandemian vuoksi.
Aluevaaleissa ennakkoäänestys sen sijaan oli tänä vuonna hieman vilkkaampaa kuin ensimmäisissä vuoden 2022 aluevaaleissa. Tuolloin lopullinen äänestysprosentti oli 47,5.
Grönlund siis uskoo, että molemmissa vaaleissa voidaan nyt jäädä alle 50 prosentin "maagisen rajan".
– Se on hyvin paljon mahdollista.
Grönlundin mielestä aluevaltuutetut voitaisiin valita aluevaalien sijaan kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa.
– Saan varmasti poliitikkojen vihat niskaani, kun olen ollut sitä mieltä, että aluevaalit ovat olleet vähän turha uudistus.
Löydä oma ehdokkaasi MTV:n vaalikoneesta!
"Ratkaisevaa, kuka saa kannattajansa liikkeelle"
Gallupit povaavat kunta- ja aluevaalien voittoa SDP:lle tai kokoomukselle. Viimeisimmässsä Ylen kuntavaalimittauksessa puolueiden välinen ero on vain 0,1 prosenttiyksikköä, ja aluevaalimittauksessa 0,3 prosenttiyksikköä.
Kannatustaan olisivat nostamassa kuntavaaleissa myös oppositiopuolueet keskusta ja vasemmistoliitto. Perussuomalaisille gallupit puolestaan povaavat kannatuksen laskua edellisistä kuntavaaleista.
Grönlundin mukaan ratkaisevaa on se, mikä puolue saa kannattajansa liikkeelle sunnuntain vaalipäivänä.
– Mitä matalammalle äänestysprosentti jää, sen vaikeampaa on arvioida vaalitulosta mielipidemittausten perusteella. Se ratkaisee, kuka saa kannattajansa liikkeelle.
Matalasta äänestysaktiivisuudesta ovat tyypillisesti hyötyneet kokoomus ja RKP, joiden kannattajat ovat varmimpia äänestäjiä. Perussuomalaiset puolestaan tyypillisesti kärsii matalasta äänestysprosentista.
– Nyt jännitettävää on myös RKP:n suunnalla, koska heitä on sisäisesti kritisoitu hallitusyhteistyöstä, Grönlund sanoo.
Åbo Akademin Kansalaismielipide-tutkimuksessa RKP:ta viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä 46,1 prosenttia aikoo äänestää puoluetta myös kuntavaaleissa. Esimerkiksi kokoomusta äänestäneiden joukossa vastaava luku on 70 prosenttia, keskustan äänestäjien joukossa 67,1 prosenttia, ja SDP:n äänestäjien joukossa 65,7 prosenttia.
Vaalitappio perussuomalaisille voi lisätä jännitteitä hallituksessa
Grönlund ennakoi, että äänestystulos voi heijastua myös hallituspolitiikkaan, vaikka kunta- ja aluevaalien valtakunnallisella tuloksella ei ole käytännön merkitystä.
– Kunta- ja aluevaalien yhteenlasketulla valtakunnallisella tuloksella ei sinänsä ole muuta kuin symbolista merkitystä, koska jokaisessa kunnassa käydään erilliset vaalit. Mutta totta kai siinä on paljon symboliikkaa, ja varsinkin vaalien voittajat tulevat tulkitsemaan tulosta hallituspolitiikan näkökulmasta.
Grönlund ennakoi, että gallupien ennakoima vaalitappio hallituspuolue perussuomalaisille voisi lisätä hallituksen sisäisiä jännitteitä.
Vaalipäivänä, huomenna sunnuntaina äänestys loppuu kello 20 illalla. Ennakkoäänet saadaan pian sen jälkeen, mutta lopullinen tulos voi olla selvillä vasta puolen yön jälkeen.